matrixx2.01

Ennustaminen on lystiä puuhaa. Erityisen metkaa se on tietysti silloin, kun havaitsee olleensa oikeassa, vaikka seminaareissa olisi taputettu vuosia olalle osaaottavasti, että eipä tuokaan ennustuksesi toteutunut.

Kirjoittelin kymmenisen vuotta sitten webtopista ja kehittelin itsekin sellaista aikoinaan Lapin yliopiston mediatieteen laitoksella kollega Lassi Immosen kanssa.

Olin hieman yllättynyt, että webtop-ajattelu ei levinnyt. Nyt webtop-ilosanomaa julistetaan taas. :-)

Webtopin lyhyt historia

Webtop tarkoittaa tietokoneen työpöytää tai desktopia sillä erotuksella, että kaikki mahdollinen kala, sovelluksista dataan ja omiin tiedostoihin, haetaan internetistä tai lähiverkosta.

Tähän webtop aikoinaan kämähtikin. Ilman ajantasaisia nettisisältöjä webtop on lähinnä hidas ajatus tietokoneen työpöydän korvikkeesta.

Yksi malli webtopille oli yhteistyö www-portaalien kanssa. Se olisi ollut ikään kuin personoitu näkymä portaalin aineistoon.

Portaalien omistajat kuitenkin sekosivat nettihypeen osakemarkkinoilla ja kuvittelivat, kuten sijoittajatkin, että päivän uutis- ja säätarjonta olisi miljardien dollarien arvoista. Kiinnostus käyttäjien ohjelmoimiin rajapintoihin oli tuolloin nahkeahkoa.

Toinen webtopin kriittinen ongelma oli kapea kaista www-sovellusten lataamiseen ja tallentamiseen. Nykyään ongelmaa ei oikeastaan ole.

Työskentelin nettihypessä jonkin aikaa SanomaWSOY:n jättihanke Lumeveräjässä. Sen yksi kulmakiviä oli Tasku, personoitava näkymä konsernin kaikkiin sisältöihin.

Tasku kohtasi kaksi ongelmaa. Sitä ei nähty riittävän hyödyllisenä suhteessa perinteiseen www-käyttöön. Tasku olisi myös tarvinnut dataa eri www-palvelujen tuottajilta ollakseen todellinen päivittäiskäytön rajapinta.

Versio 2.0

Vuosituhannen vaihteessa käynnistyi web services-buumi, osittain Microsoft .Netin johdolla.

Web servicessa dataa ja toimintoja haetaan eri palveluista ja tulos koostetaan käyttäjän www-näkymään. Tekniikkaa käytetään kuitenkin edelleen lähinnä organisaatiosovelluksissa.

Google herätti henkiin webtop-ajattelun toissa vuonna Deskbar-hakusovelluksella. Se ei ollut ensimmäinen, mutta resurssiensa myötä merkittävin. Käyttäjälle isoin etu oli, että www-kalaa oli haettavissa avaamatta selainta.

Alkuvuodesta 2005 Google räjäytti pankin. Se tarjosi AdWords-tuotteestaan API:n eli ohjelmoitavan rajapinnan. Google Maps, Yahoo ja Amazon seurasivat nopeasti.

Innokkaimmat alkoivat jo huudella Web 2.0:aa. Ihan niin järeästä netin päivityksestä ei sentään vielä ole kyse.

Lähes kaikille kivaa

Web API:lla yksittäinen ohjelmoija voi muutamassa tunnissa vaikkapa yhdistää valmiin www-sovelluksen ja haluamansa datan. Tietysti sillä edellytyksellä, että sisältö on saatavissa.

Lähes kaikki ovat tyytyväisiä Web API:in. Www-palveluille ja -sovelluksille löytyy uusiokäyttöä, sisällöntarjoaja saa julkisuutta aineistolleen ja käyttäjät uusia hyötysovelluksia. Kommenttien perusteella ainoastaan ohjelmistotaloilla ja konsulteilla ei ole kivaa.

API-sovelluksia tai niin sanottuja ’mash-up’eja on tehty räjähdysmäisesti. Esimerkkeinä Google Mapsin hyödyntämisestä Scipionus.com (MB05/11) sekä ChicagoCrime.org, josta näkee missä päin taajamaa ei kannata erityisesti rettelöidä.

Web API-sovellusten tai –sisällön tarjoajien joukossa ovat BBC, Bloglines, FedEx, NASA, USA:n kongressikirjasto ja myös Microsoft. Sovelluksen rajoitteena on kohta enää ohjelmoijan mielikuvitus.

Oleellista webtopin paluulle on, että nyt valistuneet www-palvelut tyrkyttävät sisältöjään ohjelmoijien käyttöön.

AJAX potkii

Eikä tässä vielä kaikki. Jesse James Garrett kirjoitti blogissaan viime helmikuussa AJAX:ista ja loi kunnon hypen.

Menemättä ohjelmointiin sen syvemmin Garrettin yhtiö yhdistelee JavaScriptia, dynaamista HTML:aa ja CSS:tä XML:ään saaden aikaiseksi ohjelmistoarkkitehtuurin webtop-sovelluksille. Esimerkiksi monet Googlen www-sovellukset toimivat AJAX:iksi ristityllä ’teknologia-alustalla’.

Garrett ei mitenkään väitä keksineensä luovaa www-tekniikoiden yhdistelyä. Hän vain keksi nimen sille.

Ohjelmoijan kannattaa vilkaista Adaptivepath.comin blogi.

Web API:t tai AJAX eivät tietenkään sellaisenaan poista tietokoneohjelmien tarvetta eikä suomalaisversioitakaan ole vielä juuri tarjottu. Jos olet ehtinyt jo ohjelmoida mielestäsi laadukkaan web API- tai AJAX-sovelluksen, niin lähetä ihmeessä mailia.

Suomi-sovelluksia voisi olla vaikka polttoaine.net. Google Mapsilla näkisi edullisimman löpöhinnan visuaalisesti kartalta.

Raskaita heikkouksia tietty on. Jos netti ei toimi tai tahmaa, niin www-sovellus ei ole järin kelvokas. Sovelluksen kehittäjän mennessä nurin oma data jää etäälle.

Toisaalta webtop-sovellukset ovat tähän mennessä maksuttomia ja niitä voi käyttää eri tietokoneilta, käyttöjärjestelmillä ja www-selaimilla. Www-sovelluksia ei vaivaa ylikäytettävyys.

Maksullista ohjelmaa yritetään nykyään tehdä ylihelpoksi ja ympätään järjettömiä ominaisuuksia, joilla ei ole mitään käyttöä, jotta saataisiin myytyä uusi päivitys. Wordin uusin versio ’ominaisuuksineen’ on tärvännyt varmaan viikon työaikaani.

Ketterämpää nettiä

Webtop-ajattelu ei korvaa järeitä web services-palveluitakaan, joilla tehdään hotellivarauksia tai käsitellään tarjoustietokantoja.

Itseäni kiehtoo kuitenkin www-sovellusten ketteryys. Niitä syntyy ja haipuu tilanteen ja tarpeen mukaan hyvinkin nopeasti.

Monet yhtiöt kuvittelevat netin olevan edelleen vain sisältöjen ja palveluiden jakelukanava ja kustannusleikkuri, kun ihmiset hoitavat asiansa itsepalveluna.

Itseni on vaikea uskoa näiden jakelijoiden polkaisevan muutamassa tunnissa vaikkapa maapallon kartan, jossa on reaaliaikaista nettikamerakuvaa maanjäristysten tuhoista. Jopa Microsoftissa on myönnetty, että viisi vuotta on pitkä aika uudelle ohjelmaversiolle.

Tämäkin kolumni on kirjoitettu Gmailin editorilla. Katsotaan taas kymmenen vuoden päästä.

KARI A. HINTIKKA