matrixx2.01

Piti kolumnoida aivokäyttöliittymistä, mutta Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner visioi Hufvudstadsbladetissa niin innostavasti, että aivoista kesällä.

Jungnerin mukaan kymmenen vuoden kuluttua Yleisradion ohjelmat levitetään internetin kautta eikä nykyisiä tv-kanavia enää ole.

Haastattelua lukematta idea on mainio. Katsotaanpa.

Ylelle runsaasti säästöjä

Miten Oy Suomen Yleisinternet Ab toimisi? Otetaan vertailukohdaksi nykyisen digi-tv:n toteutus Suomessa.

Suomen Yleisinternet säästää runsaasti, kun ei tarvitse siirtyä hdtv-lähetyksiin eikä vuokrata jakelukaistaa Digitalta. Ihmiset voivat katsoa hdtv-tauluistaan vaikka hd-elokuvia ja -kotivideoita.

Suomen tv-digitalisointi on tähän asti tarkoittanut, että lähetetään heikkolaatuisempaa kuvaa, mutta useammalla tv-kanavalla, jotta voitaisiin lähettää heikkolaatuisempaa sisältöä useammalla maksu-tv-kanavalla. Kukahan tämän idean keksi?

Nyt myönnetään yhä uusia lupia maksu-tv-kanaville, joiden sisällön tason jokainen voi arvioida itse. Alkaa vaikuttaa siltä, että ryönä ei poistukaan maksuttomilta tv-kanavilta, vaan sitä saa nyt myös maksusta.

Kymmenen vuoden päästä ikäihmisetkin kytkevät Ylen netti-tv- ja -radiolähetykset sutjakasti läppäristään tai media-asemastaan televisioonsa, siis tarkoitin nettitv-näyttöönsä. Nykyiset ja tulevat digiboksit voidaan lahjoittaa jonkin teknisesti alikehittyneemmän maan kansalaisille, joiden huoleksi jää myös boksien päivittämisen helppous.

Hd-televisiolla ehkä vielä käyttöä

Lähetyshenkilökunnastakin tulee aimo säästöt, kun tv-chattien tapaan joku juontaja vain säätää lähetykset nettistriimiksi. Mihin nämä valtaisat säästöt sitten kohdennetaan? *Alennetaanko* tulevaa nettitv-lupamaksua?

Nykyisten tv-kanavien purkamista Yle kokeili 1990-luvulla suuressa kanavauudistuksessaan, jossa poistettiin ohjelmat ja siirryttiin jatkuvaan lähetysvirtaan, joka ikään kuin ohjautui juontajien mukana. Uniikkikokeilu ihan ihmiskunnan historian mittakaavassa.

Tuloksena oli, että TV2:n lähetysvirran juontajat katselivat studion televisiosta TV1:n lähetysvirtaa ja kommentoivat sitä. Harmi etten saanut narulle. ;-P

Kun Yleisinternet on nähtävillä vain netitse, niin mitä tekevät kaupalliset tv-kanavat? En ole vielä huomannut kaupallisia kommentteja Jungnerin visioon.

Onko hd-televisiolla sittenkin vielä tv-käyttöä? Yleisinternet ratkaisee useita ongelmia kerralla.

Ylen kaikkien kanavien poistumisen myötä kaupallisille tv-kanaville voi riittää kaistaa hdtv-lähetyksille antennitalouksiin. Siis oletuksella, ettei ryönäkanavalupia myönnetä lisää. Samalla kansalaiset säästävät rahaa Ylen keventyneiden jakelukustannusten myötä.

Halukkaat voivat katsoa maksu-tv:ta nykyiseen tapaan, mutta ilman tv-lupamaksua. Toiset halukkaat taas näkevät Yleisinternetin maksutonta tarjontaa maksamalla nettitv-lupamaksun, jolla rahoitetaan Yleisinternetin toimintaa nykymalliin.

Jungnerin visio alkaa avautua.

Tarvitaanko nettitv-boksi?

Joitain kysymyksiä Suomen Yleisinternetistä kuitenkin herää. Tv-lupatarkastajien ammattikuntaa ei tarvita, kun luvat tarkistetaan suoraan ip-osoitteen perusteella. Katsojamittauksetkin tarkentuvat radikaalisti nykyisestä.

Mutta millä logiikalla Yleisinternetin rahoittamiseen tarvittava nettitv-lupamaksu toimii? Ip-osoitteiden määrä vai hubissa olevat koneet? Pitääkö maksaa, jos kone on netissä, mutta lupaa olla katsomatta Yleisinternetin tarjontaa?

Jungnerin vision myötä Suomi ampaisee takaisin tietoyhteiskunnan kehityksen kärkeen, kun nyt olemme selkeästi sen takapihalla.

Suomi nousee edelläkävijäksi vasta toisena maana, jolla on valtiollinen internet. Ensimmäinen on Kiina, ja sieltä Yleisinternet voi hakea oppia, miten netin lupa- ja sisältöasioista huolehditaan.

Selkeä väliinputoajaryhmä aluksi on autoilevat Ylen radiokuuntelijat. Netti on jo monessa autossa Etelä-Koreassa, mutta Suomessa kehitys on vaatimattomampaa.

Murheellisten digiboksien tapaan voi aluksi olla vaikea ostaa autoa, joka tukee Suomen valitsemaa internet-lähetystekniikkaa vähäisen markkina-alueemme vuoksi. Ajan myötä autotarjonta tietysti lisääntyy, kuten nyt dtv-boksienkin.

Parempi tosin olisi, että Suomi ei tällä kertaa valitsisi 'edistyksellistä' nettilähetystekniikkaa omin päin, vaan seurailisi muita maita ja päätyisi samaan kuin muutkin. Mutta valitettavasti Yleisinternet haluaa varmaan olla nettilähetyksissäkin pioneeri digi-tv:n tapaan.

Olisi suotavaa, ettei Yleisinternetin lähetyksien seuraamista varten tarvitse hankkia erillistä nettiboksia jokaiseen tietokoneeseen tai mobiililaitteeseen digiboksin tavoin. Toki ajan myötä markkinoilla tarjotaan tietokoneita ja kännyjä, joissa on esiasennettu nettiboksi.

Yleisinternet vain Windowsille?

Esimakua Mikael Jungnerin Yleisinternetistä saatiin jo viime vuonna, kun Ylen sinänsä laadukas Elävä arkisto avattiin nettiin. Arkiston helmien katseluun vaaditaan Windows Media Player, jota ei tarjota edes kaikille käyttöjärjestelmille.

Jo nyt on näemmä vaikeuksia jakaa Ylen yksittäisiä tv-arkistosisältöjä netissä ’tekijänoikeuksien’ vuoksi. ’Drm-suojauksia varten’ tarvitaan Windows Media Player. Millainen 'suojausongelma' syntyykään, kun puhutaan useista tv-kanavista?

Kuten blogeissa on todettu, niin Jungnerin edellinen työpaikka oli sattumalta Microsoftilla. Seuraava toimitusjohtaja voisi olla sattumalta taustaltaan avoimen lähdekoodin liikkeestä, jos firma aikoo säilyttää nimessään termin ’Yleis’ tai termin ’julkinen palvelu’.

Niinikään Yle on toistuvasti keskeyttänyt suosituimmat nettitv-lähetykset, kuten urheilukilpailut, palvelujen liiallisen suosion vuoksi. Oy Suomen Yleisinternet Ab:n toiminta ei ole alkanut lupaavasti, mutta onhan tässä kymmenen vuotta aikaa.

KARI A. HINTIKKA