matrixx2.01

Noin kerran viidessä vuodessa ilmestyy kirja, joka mielestäni vaikuttaa syvällisesti ihmisten käsityksiin siitä, mihin suuntaan verkkoa ja uusia härpättimiä voitaisiin kehittää. Tällaisia ovat olleet muun muassa Steven Levyn Hackers, William Gibsonin Neuromancer, Howard Rheingoldin Virtual Reality sekä Kevin Kellyn Out of Control.

Viime vuonna ilmestyi unkarilais-romanialaisen Albert-László Barabásin Linkit - verkostojen uusi teoria. Kirjan mukaan esimerkiksi nykymuotoinen internet ei ole kehittynyt aivan sattumalta, vaan noudattaa lainalaisuuksia, jotka pätevät yhtä hyvin tietokonevirusten tai muotivirtausten leviämiseen.

Kuusi kädenpuristusta

Barabási alaisineen alkoi vuonna 1998 tutkia erilaisten verkostojen toimintamekanismeja. Yksi heidän ensimmäisistä tutkimuskohteistaan oli aiemmat havainnot siitä, että jokainen maailman ihminen olisi kuuden kädenpuristuksen päässä toisistaan.

Jos etsisit tuttavuutta Etelänavalta tai Tuvalusta, niin väitteen mukaan tarvitsisit todennäköisesti vain viiden ihmisen ketjun väliin. Voisit esimerkiksi tuntea hyvän kaverisi, jonka kaveri on presidentin tytär. Näin linkkisi presidenttiin olisi neljän kättelyn päässä.

Barabási havaitsi myös, että www:ssä satunnainen sivu tai dokumentti on keskimäärin yhdeksäntoista linkin päässä toisesta dokumentista. Havainnoistaan innostuneena Barabási alkoi tutkia ihmisverkostoja, kuten matemaatikot ja Hollywood-näyttelijät. Pian alkoi selvitä, että verkostot ovat ryvästyneitä eli jotkut solmut tai verkoston jäsenet luovat linkkejä huomattavasti useammin kuin useimmat osaset.

Vaihda linkkejä

Ryvästyminen johdatti Barabásin ajatukseen verkoston navoista, jotka välittävät suurimman osan informaatiosta muiden solmujen välillä. Esimerkiksi Google-hakukoneen tulokset perustuvat pitkälti siihen, kuinka laajasti yksittäiseen dokumenttiin on tehty muualta linkkejä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa ihmisistä näkee vain murto-osan www-sisällöistä, vaikka käyttäisivät hakukoneita. Myös itse hakukoneilta jää suuri osa www-sisällöistä koluamatta.

Koska Barabási on fyysikko, niin hän ei tyytynyt summittaiseen arvioon. Alaistensa kanssa hän rakensi tietokonemallin. Se osoitti, että 203 miljooonan verkkosivun otoksessa kolmeen prosenttiin dokumenteista viitattiin yli miljoona kertaa ja yli yhdeksäänkymmeneneen prosenttiin kymmenen tai vähemmän kertaa.

Muiden verkostojen tapaan myös ihmisillä on taipumus suosia napoja. Mitä kytketympi napa, sitä suositumpi siitä tulee entisestään.

Eli jos haluat verkkosivusi muiden tietoon, niin kannattaa miettiä, miten esimerkiksi Yahoon, Amazonin, MSN-portaalin tai eBayn saisi viittaamaan niihin. Monet yksityiskäyttäjät ovat ratkaisseet ongelmaa vaihtamalla linkkejä viittaamaan toistensa kotisivuihin.

Amerikassa on jo kehittynyt oma ammattikuntansa, joka luo maksua vastaan simuloituja linkkijä asiakkaiden verkkopalveluihin, jotta hakukoneet kuvittelisivat palvelut suosituiksi.

Vahvuus on heikkous

Verkostojen navat ja solmujen välinen linkitys selittää sen, miksi asiat etenevät nykyään niin nopeasti esimerkiksi internetin välityksellä. Verkottumisen vahvuus on kuitenkin myös sen heikkous.

Barabási ottaa esimerkin kaskadihäiriöstä kesältä 1996 Yhdysvaltain sähkökatkoksen, joka pimensi yksitoista osavaltiota. Paikallinen häiriö voi siirtää ylikuormituksen viereisille solmuille.

Normaalitilanteessa muut solmut pystyvät käsittelemään ylikuormituksen. Mutta jos kuormitus kaataa myös nämä solmut, niin ongelma alkaa kertautua, koska uusien solmujen on kyettävä hoitamaan myös aiempien solmujen kuormitus.

Kaskadihäiriötä on vaikea pysäyttää, ellei koko verkostoa suljeta. Samoin vaikkapa syöpä tai tietokonevirus etenee todella nopeasti, kun se on päässyt vauhtiin eli ylittänyt kriittisen kynnyksen.

Universaali teoria

Toteutamme arkielämässä Barabásin havaintoja monin eri tavoin ja paikoitellen verkostoteoria voi tuntua itsestäänselvältä. Jotkut ihmiset ovat suositumpia kuin useimmat ja kuulevat asioita aiemmin kuin muut. Kahden tuntemattoman ihmisen keskustelut käynnistyvät usein yhteisten tuttujen miettimisellä, ja linkkejä löytyykin hetken pohdiskelun jälkeen.

Mainostajat ovat havainneet niinsanotun pensas- tai sissimarkkinoinnin tehon. Paras suositus tuotteelle on, että joku ihminen lähettää vinkin toiselle ihmiselle. Tämä vaikutti aikoinaan esimerkiksi Hotmail-verkkopalvelun tai Blair Witch Project-elokuvan suosioon.

Puskaradio on kuitenkin taitolaji siinä missä kaskadihäiriökin. Vinkki tökeröstä mainoskampanjasta tai virheestä verkkopalvelussa leviää hyvin nopeasti eikä sitä voida pysäyttää.

Barabásin ja kumppaneiden verkostoteoria ei ole vielä täysin valmis. Siitä uupuu esimerkiksi, milloin solmujen väliset linkit vanhenevat ja miten niitä reititetään uudelleen.

Nykymuotoisenakin verkostoteoria on kuitenkin erittäin käyttökelpoinen, sillä se näyttää olevan universaali. Se sopii selitysmalliksi kaikille mahdollisille verkostoille sukkulamadon hermosolukosta kansainvälisen talouden rakenteisiin.

Barabásin löytöjä voi hyödyntää minkä tahansa kompleksisen rakenteen toiminnan ennustamisessa. Jos esimerkiksi tiedetään verkoston solmujen määrä ja napojen luonne, voidaan arvioida jonkin ilmiön leviämisnopeutta verkostossa tai tutkia sen sietokykyä.

Verkostoteoriaa voi käyttää esimerkiksi virusten torjujat, verkkoarkkitehtuurien rakentajat, Flash-animaatioiden koostajat, tietokoneanimaattorit sekä pelintekijät, jotka haluavat mallintaa laajojen populaatioiden käyttäytymistä.

KARI A. HINTIKKA

Kolumnisti on verkkokäytettävyyssuunnittelija ja verkkomaailman ilmiöiden tutkija. Hän on käyttänyt internetiä vuodesta 1987.