matrixx2.01

Tapaus Hillohahmo on laajin nettietsivien voimannäyttö tähän asti. Aiempia ovat muun muassa Myyrmannin räjäyttäjän (Suomi 2002) ja spämmifarmarin (USA 2006) henkilöllisyyksien selvitystyö sekä atk-voron pyydystäminen (Suomi 2006).

Tällä kertaa tutkimus sai kuitenkin uusia käänteitä.

Tehokkaat nettietsivät

Käytän lähteinä Murobbs:n, Muro2:n, Asiamiehet.comin ja Hillobbs-blogin taltiointeja ja koosteita.

Tapaus käynnistyy 5.1. klo 13:28. Murossa epäillään Hillo.fi-saitin lupauksia 10 000 euron päiväansioista. Postilokeroon pitäisi lähettää 300 euroa ja takaisin tulisi 100 euroa rikastumisohjeineen.

Nettietsivät alkavat pönkiä Hillo.fi:sta irtoavaa dataa muun muassa Googlella. Romaaneissakin dekkarit aloittavat suppealla aineistolla.

Dataa voi ajaa ristiin vaikkapa Patentti- ja rekisterihallituksen, TE-keskusten sekä Ripe.netin tietokannoista ja ihan Googlen ja Archive.orgin välimuistitietojen selaamisella. Ihmisestä, yrityksestä tai yhdistyksestä saadaan nykyään koostettua yleensä runsas portfolio netitse.

Lisähöysteenä ovat numero- ja osoitepalvelut jne. Epäiltyä toimintaa voidaan tarkentaa huoneisto-, auto- tai mökkikohtaisesti.

Myyrmannin tapaus osoitti, että verkkovoiman detaljien tarpeella ei ole mitään rajoitinta. Räjäyttäjästä saatiin tietoon foorumeiden tägit ja bottifarmarilla oli koira.

Toisaalta dekkari ei koskaan tiedä ennakkoon, mikä on relevanttia. Kaikki nettitutkintalinjat on tirautettava viimeiseenkin datamuruseen.

Väitän, että verkkovoima on nykyään tilapäisesti tehokkaampi kuin kehno tiedusteluyksikkö. Osallistujat eivät pohdi komentoketjua tai urakehitystä. Se itseorganisoituu kuin kalaparvi tai muurahaispartiot. Monet puhuvatkin parviälystä.

Aineksia elokuvaan

Verkkovoima löytää nopeasti erikoisia kytköksiä. Hillo.fi:n postilokero-osoitteessa majailee muitakin tahoja. Taustojen tarkistelun myötä monet verkkopalvelut, yhtiöt ja yhdistykset linkittyvät toisiinsa.

Alkaa syntyä kartta kymmenien yritysten ja yhdistysten vyyhdestä, joka tavalla tai toisella joka käänteessä on kerännyt rahaa hyviin tarkoituksiin, myynyt hyvän asian tuotteita kalliilla tai edistänyt kilpaveneilyä. Löytyy muun muassa nettiradio, joka hakee fiidinsä laittomasti usalaiselta nettiradiolta.

Dataa julkistetaan Hillohenkilön nimeä myöten sitä mukaa Murossa ja muualla kun sitä löytyy. Se aktivoi uusia anonyymeja osallistumaan.

Hillohenkilö kirjoittaa www-foorumeille ja huomauttaa kunnianloukkauksista. Käyttäjien pitäisi poistaa viestejään vyyhteen liittyen.

Ylläpito Kynämies Oy poistaakin parisataa viestiä Murosta, vaikka seassa on runsaasti muitakin viestejä. Olisiko paikallaan tytäryhtiö Näppismies Oy, joka hallitsisi netiketin? Ylläpitoon kyllästyneet Muron käyttäjät perustavat Muro2:n.

Siirrytään jo elokuvan puolelle, kun Hillopersoona ilmoittelee julkisesti alkavansa puhelinsoitot ja f2f-kommunikaatiokäynnit etsiville ulkomaisin avustajin. Ainakin Muro2 lopettaa perhesyistä aiheen käsittelyn, mutta vastaavasti Asiamiehet.com herää henkiin.

Poliisi-tv uutisoi aiheesta 1.helmikuuta. Koko tarina ei ole tässä, mutta kolumnin deadline oli.

Nettikunnianloukkauksista korvauksia

Vaikka Hillohahmolla olisi hämäryyksiä, niin aiemmin yksittäistä ihmistä ei ole hillostettu netissä tällä tarkkuudella Suomen oloissa.

Ketterät nettietsivät esimerkiksi tarkistavat vyyhden yhtä katuosoitetta käymällä paikalla lukemassa postilaatikosta, että asunto on oikea. Joku tosin oikaisee, että siellä asuu epäillyn veli.

Selvitystyöstä saisi jo nyt romaanin tai satojen sivujen nettitutkintapöytäkirjan. Yksittäisen yhdistyksen kauppakumppanitkin on syynätty. Tiedämme nyt, paljonko yhden hilloyhtiön myynti on ollut yksittäiselle kunnalle.

Hillo-verkoston kiehtovuudesta huolimatta yksityisyyden vaalimisen periaatteita olisi syytä saada yleiseen tietoisuuteen. Dekkarikiihkossa on julkaistu aika paljon kalaa, minkä merkityksestä ei ole näyttöä. Nettietsivät esiintyvät itse pitkälti anonyymisti.

Arvopaperi.fi:n foorumeilla nimimerkki arvioi Antti Piipon "mielisairaaksi juopoksi" 2003. Helsingin hovioikeudelta tuli tuore päätös kunnianloukkauksesta kovine korvauksineen. Nimimerkki puolustautui, että Piippo oli saanut tuomion.

Kun osa Myyrmannin räjäyttäjän 2002 *oletetusta* nimestä selvisi, niin innokkaimmat päättelivät syylliseksi itäsuomalaisen tutkijan. Hän joutui puolustautumaan sp-tulvaa vastaan ja vakuuttamaan, että on hengissä so. ei voi olla syyllinen. :-P

Mitä laittaisin nettiin tänään?

Ihmisten yhteinen ongelmanratkaisu netitse on loistoilmiö ja teen siitä väitöskirjaa. Tapaus Hillohahmo tuo ilmiöön kuitenkin uusia piirteitä.

Joku nimimerkki on ollut yhteydessä muun muassa Ylen MOT-ohjelmaan. Saadaan ehkä publisiteettia.

Hillohahmo-tapaus eroaa aiemmista siinä, että foorumien perusteella monilla tuntuu nyt olevan henkilökohtainen viesti yhteiskunnalle. On lähdetty metsälle eikä varjostuskeikalle.

Kun verkkovoiman toiminta ei enää perustu puhtaaseen ongelmanratkaisuun ja sen toteuttamiseen, niin teho alkaa kärsiä. James Surowieckin mukaan diversiteetti eli osallistujien näkökulmien hajonta on yksi kriittinen menestystekijä.

Lynkkausjoukolla on harvoin omaperäisiä ratkaisuja. Jos kerätty data alkaa tuntua kovin tuhdilta, niin aina voi lähestyä poliisia eikä laittaa ihan kaikkea nettiin validoimatta ensin.

Maksuttomia nettirekistereitä voi nimittäin käyttää muuhunkin hyödylliseen. Olisi eri mölöä, jos nettiä ymmärtämättömät lainsäätäjät alkaisivat puuhata rajoituksia julkiselle datalle ylilyöntien myötä.

Nettietsiville saattoi olla myös uutta, että tutkimuksen kohde ei tyytynytkään seuraamaan nettitutkintalinjojen tuloksia, vaan reagoi niihin aktiivisesti.

Mutta ehkäpä ihmiset alkavat tämänkin episodin myötä havahtua, että mitään, mitä on laittanut nettiin, ei saa sieltä pois tässä kehitysvaiheessa. Kuten lupauksia 10 000 euron päiväansioista.

KARI A. HINTIKKA