Viestin tiedot: Arvio: Wikinomics - How Mass Collaboration Changes Everything - 11110 [verk]

10.09.2007

Permalink 16:33:38, Kategoriat: teokset, verkosto,
        Tallenna del.icio.us Digg

Arvio: Wikinomics - How Mass Collaboration Changes Everything - 11110 [verk]

Wikinomics: How Mass Collaboration Changes Everything (Hardcover)
Don Tapscott & Anthony D. Williams
324 sivua
ISBN-10: 0471683345
Portfolio, Penguin Group (USA) 2006
Hinta "Currently unavailable" (070910)

matrixx-binääriarvio: 11110

matrixx-arviointiperusteiden selitys tästä.

Don Tapscott and Anthony D. Williams Wikinomics

 

Tilaa Amazon.co.uk:sta

Klassikko massakollaboratiivisesta taloudesta

Don Tapscottin ja Anthony D. Williamsin Wikinomics: How Mass Collaboration Changes Everything (2006) kuuluu teoksiin, jotka ovat ainakin pieniä klassikoita jo ilmestyessään. Tapscott on digitaalisen talouden pioneerikonsultti. Faktaan ja ennakointiin perustuville teeseille on katetta.

Teos käy läpi runsaiden casejen ja haastattelujen kautta, miten hierarkinen ja suljettu sekä henkistä pääomaansa pihtaileva organisaatio on kuoleva taidemuoto ja miten menestyjät avaavat pääomansa, ulkoistavat R & D:nsä ja kehittävät joukkoälyn kanssa innovaatioita.

Perimätiedon mukaan Wikinomics pohjautuu 2-vuotiseen, 30 suuryrityksen ja 9 miljoonan USD:n tutkimukseen. Tuloksena on, ei vähempää, kuin yritysten koko nykyisen toimintamallin vanhentuminen käsiin. Ei vain liiketoimintamallien osalta, vaan huutia saa myös tuotekehitys, organisaatiokulttuuri ja uusien liiketoimintamallien välttely omia sijoituksia suojellen.

Netin joukkoäly - edellytys vai uhka bisnekselle?

Wikinomics tarjoaa vakuuttavia esimerkkejä siitä, miten avoin lähdekoodi-liikkeen avokätinen tukeminen parantaa omaa bisnestä, organisaatioiden omistama mutta yhteisesti julkaisema avoin data hyödyttää kaikkia, itseorganisoituva tuotantomalli valtaa markkinat tai jopa liiketoiminnan ytimen julkaiseminen netissä kaikkien halukkaiden kehitettäväksi voi olla kriittinen menestystekijä.

Valistunut organisaatio ja lukija jo tietää, että niin teollisuus, automaatio, tietokoneet kuin internet ovat kukin muuttaneet toimintamalleja peruuttamattomasti. Mutta kuten Wikinomics kuvaa, niin kiinalainen innovatiivisten moottoripyöräpajojen verkosto on syrjäyttänyt monoliittiset japanilaisjätit Aasian markkinoilla. Tai amerikkalaiset mediajätit ovat haastamassa lähes koko ihmiskuntaa raastupaan tuotteidensa epäkaupallisesta remiksauksesta. Siksi tarvitaan kirja.

Yksi syy, miksi muuttumattomiin markkinoihin ja tuotantomalleihin tottuneet top-down-toimijat voivat olla tällä hetkellä hieman ihmeissään, on internet. Aiemmin markkinat - mukaanlukien kuluttajat - piti opettaa ja kouluttaa uusiin tuotteisiin, innovaatioihin ja palveluihin.

Nyt tilanne on kääntynyt ympäri. Kuluttajat vaativat uusia tuotteita, haluavat osallistua tuotekehitykseen ja vieläpä saada rojaltit innovoinnistaan. Miten ne nyt noin?

Surkeinta top-down-mallin toimijoille on, että kun nykyään käytös, tuotteet tai palvelut eivät miellytä, niin käyttäjät tekevät internetissä kollektiivisesti kilpailevaa tarjontaa ja julkaisevat sen vieläpä maksutta. Wikipedian vaikutus tietosanakirjamarkkinoihin on tiedossa, mutta Wikinomics kuvaa, miten murros ulottuu kaikille toimialoille. Myöskään materiaalinen tuotanto ei ole turvassa vastaisuudessa.

Toinenkaan syy - ja kirjan perusoivallus - ei ole rakettitiedettä. Organisaation koosta ja työntekijöiden lahjakkuudesta riippumatta netissä on aina enemmän ja lahjakkaampia aivoja. Jos ne saadaan kiinnostumaan organisaation tavoitteista, niin ratkaisuehdotukset, olemassaolevan toiminnan parantaminen tai uuden etsintä sujuu kollektiivisesti organisaation ulkopuolella yleensä innovatiivisemmin ihan näkemysten diversiteetin ja evoluution myötä.

Kattava otos menestyneitä muutoksen merkkejä

Ilahduttavasti Tapscott ja Williams eivät tyydy vain vakionettiesimerkkeihin, kuten Amazon, flickr ja Google. Teoksessa käydään läpi monipuolinen kirjo innovatiivisia caseja bisneksen eri muodoista ja toimialoista, niin kivijalkakaupasta, asiakaspalvelusta kuin raskaasta teollisuudesta, kuten Best Buy, Boieng, BWM, IBM, Lego, Procter & Gamble ja SAP. Tekijät eivät kuitenkaan unohda pienempiä toimijoita tai kansalaisten wikinomian mahdollisuuksia.

Positiivista kirjassa on myös, että esimerkiksi IBM, Lego ja Procter & Gamble eivät mitenkään proaktiivisesti hakeneet muutosta 2000-luvun taitteessa. Markkinaosuuksien huvetessa oli pikku pakko.

Tällaisiä törmäsimme-seinään-menestystarinoita on virkistävää lukea vaihteluna internetin autotalli-firmojen syntytarinoille. Ne ehkä myös tarjoavat paremman samastumiskohdan kirjan varsinaiselle kohderyhmälle eli perinteiseen malliin uinahtaneille toimijoille.

Tähänastisissa teoksen arvioinneissa olen nähnyt nostettavan esiin vain osan Wikinomicsin teeseistä. Kirjan kansikin hehkuttaa kaikille tuttua kuvastoa: flickr, MySpace, Second Life ja Wikipedia.

Kun näin kirjan kannen, ja silmäilin harvinaisen nahkean sisällysluettelon, niin itsellänikin teos jäi odottelemaan reiluksi puoleksi vuodeksi. Kannattaa lukea heti.

Petraamista esitystavassa

Käyttöliittymä ei sellaisenaan vaikuta itse sisältöön tai palveluun, mutta kehno käytettävyys voi jopa estää käyttöä. Huomioiden teoksen rakenne caseineen ja tee-näin-listoineen, kirjan sisällyslettelo muistuttaa Suojelupoliisi lehdistötiedotelistaa.

Mielenkiintoisiin kohtiin ei voi viitata alaotsikolla tai numerolla vaan lähinnä sivunumeroilla. Esimerkiksi Procter & Gamblen kiinnostava case tuotekehityksen crowdsourcingista löytyy sivuilta 102-108, 112-121, 277. Että näin.

Mielestäni aina kun esitellään paradigman muutosta tai vallankumousta, niin edes suppea katsaus historiaan, teoretisointiin tai kvantitatiiviseen analyysiin olisi paikallaan.

Tapscottin ja Williamsin sinänsä tarkkanäköiset havainnot ja tee-näin-listat perustuvat nyt laumaan haastatteluja ja caseja sekä niiden valtaisiin voittoihin, kuten IBM:n 900 milj. USDn vuosittain säästö. Mahtiluku, mutta miten ei-wikinomistit ovat pärjänneet - ja miksi?

Kun puhutaan paradigman muutoksesta, niin kaaviotkin olisivat kivoja hätäisimmille ja niille joilla on liian kiire hoitaa perinteistä bisnestä ja lukea kirjaa. Mallia voisi ottaa vaikka verkkoyhteisö-lassikosta Net Gain (Hagel, J. & Armstrong, A. G 1997) ja Dion Hinchcliffen blogista.

Esitystavalliset kömpelyydet eivät tietenkään vähennä julistuksen arvoa, vaikka tekstistä olisi voinut poistaa hyvinkin 50 sivua silkkaa toistoa muutoksen välttämättömyydestä. Kai jokaisella on oikeus ajaa bisneksensä kuralle ilman uhkailujakin, jos haluaa säilyttää suljetun ja hierarkisen toimintamallinsa?

Kokeile pörssissä toimiiko wikinomian opit

Wikinomicsia vaivaa myös ennakoijien ammattitauti, johon olen itsekin syyllistynyt. Kun muutoksen mielestään havaitsee, niin olettaa sen vaikuttavan heti kaikkialla kaiken aikaa kaikkien kanssa. Tapscott ja Williams omistautuvat paitsi bisneksen niin myös muun muassa tieteen, julkishallinnon, kulttuurin ja kansalaisaktivismin tarkasteluun.

Laajan paletin on ehkä ajateltu antavan murroksen tulkinnalle vaikuttavuutta, mutta kriittinen lukija ounastelee, että on pääteoriaa tukemaan on vain valittu sopivia esimerkkejä eri sektoreilta. Kirjasta ei kuitenkaan ole aivan vaikkapa Manuel Castellsin kaltaiseen yhteiskunnan kaikkien sektorien muutoksen tarkasteluun, vaan on parhaimmillaan nimenomaan liike-elämän tarkastelussa.

Teoksen ilosanoman voi tiivistää siihen, että avoimuus ja kollaboraatio ovat nykypäivää. Aivan samoin kuin kymmenen vuotta sitten netti oli kilpailuetu, nyt välttämättömyys.

Don Tapscottin ja Anthony D. Williamsin Wikinomics on kattava ja oivaltava kokonaisuus toimintatapojen murroksesta, josta riittää virikkeitä paatuneimmallekin 3.1beta-visionäärille.

Teoksen kuvaamalle monoliittisessa, sisäänpäinkääntyneessä, vastustajia hakevassa ja komentoketjuihin luottavassa organisaatiossa kirja voi jopa laajentaa tajuntaa. Tai toimia sivistyneenä varoituksena.

Vinkeä sivujuonne teoksessa on, että lukija voi tietysti itsekin ennakoida reaalisissa pörsseissä kirjan teesejä. Voi sijoittaa wikinomia-yhtiöihin tai muutoksen kieltäviin ja katsoa viiden vuoden päästä oman salkun arvoa.

matrixx suosittelee.

Sivistyneesti voinee mainostaa, että Don Tapscottilta on saatavissa nimikirjoituskin maksullisessa Leaders' Forum 2007:ssa.

Kuva: Amazon.co.uk

Tallenna del.icio.usiin Tallenna Digg.comiin
 

www.matrixx.fi

matrixx.info at gmail.com

Merkitse suosikiksi Blogilista.fi:ssa (vaatii rekisteröitymisen).

Tuoreimmat 6

 

www.flickr.com
matrixx2.01's photos More of matrixx2.01's photos
Arkistot
 
Syyskuu 2007 (9)
Elokuu 2007 (18)
Heinäkuu 2007 (2)
Kesäkuu 2007 (15)
Toukokuu 2007 (16)
Huhtikuu 2007 (20)
Maaliskuu 2007 (25)
Helmikuu 2007 (23)
Tammikuu 2007 (23)
Joulukuu 2006 (15)
Marraskuu 2006 (29)
Lokakuu 2006 (21)
lisää...
 
Heinäkuu 2014
Ma Ti Ke To Pe La Su
<<  <   >  >>
  1 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11 12 13
14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27
28 29 30 31      
Valitse aihepiiri

 

 

Huolellisia blogeja

Blogilista.fi - kaikkea kaikille (vähintään), kuten Web2.0
Elina Hiltunen - heikkoja signaaleja
HellDesk - asiakkaat käytettävyysongelmina 8-D
HS Teknologia - pioneeri Pekka Pekkala
HS Tiede - tieteen parasta popularisointia
John Battelle - kaikki hakukonebisneksestä
Kari Haakana - media ja IT fiksusti
Kenneth 'Kennu' Falck - kone(id)en kimpussa
Kevin Kelly - gadget-arvioita
Kevin Kelly - Street Use
Kulutusjuhla - huomioita kuluttamisesta
Köyttöliittymäblogi - havaintoja käytettävyydestä
Mediablogi - analyyttisesti mediatrendeistä
MikroBitti net.nyt - erikoista kaikesta
New Scientist - matrixxin suosikkiuutislähde
Public Access - ryhmäblogi kansalais-tv:sta
Pinseri - Sami ja Riitta: suomiblogien klassikko
Some Lab - ryhmäblogi sosiaalisesta mediasta
Tuhat sanaa - arjen digitoitumisesta
Tule, vaisuus - oivaltavasti tulevaisuudesta
Überkuul - virkeitä löytöjä

powered by
b2evolution

b2evolution

Lataa Firefox selain


Asiasanapilvi    >  Blogistan    >  Kalenterihaku    >  Kuukausittain    >  Aiheittain    >  RSS    >  Alkuun
Kommenttispämmibotit, tästä eteenpäin, kiitos. Purnukka odottaa. Täällä on *paljon* mehukkaita mailiosoitteita.