matrixx2.01

Darknet: Hollywood's War Against the Digital Generation (Hardcover) J. D. Lasica 320 sivua ISBN-10: 0471683345 John Wiley & Sons Inc 2005 Hinta £11.98 (070822) matrixx-binääriarvio: 01010 matrixx-arviointiperusteiden selitys tästä.

Tilaa Amazon.co.uk:sta

Kohtuullinen yhteenveto laittoman kalan jahtaajista

J. D. Lasican Darknet edustaa amerikkalaista nykytapaa tehdä tietokirjoja hyvässä ja möhnässä. Kirjoittaja(t) havahtuu orastaan trendiin keskeneräisen artikkelinsa tai presentaationsa ääressä ja huomaa, että kas, tässäpä oiva aines kirjaksi. Enää uupuu 288 sivua.

Mikäs siinä. Darknet on helppoa luettavaa kuten vaikkapa Chris Andersonin The Long tail tai Don Tapscottin ja Anthony D. Williamsin Wikinomics. Närppii vain, että tällaisen kirjan ytimen ja keskeiset havainnot tai ideat voi usein toistaa hissipuheena yhdellä lauseella - tai mielummin kaaviolla.

Miksi siis rahastaa kirjalla? No että saisi rahakkaita presentaatiokeikkoja kirjan oivallusten avaamiseksi. :-P

Amerikkalaiset ideasta-kirjaksi-havainnot perustuvat usein joihinkin kymmeniin haastatteluihin, lehtiartikkeleihin ja massamediaviittauksiin - ja sinänsä faktiseen trendien havainnointiin. Ne rakentuvat niinikään mainioille ja yksityiskohtaisille caseille, mikä lienee amerikkalaisten ymmärtämä tapa omaksua uutta.

Kyllä Amerikkalasta valuu sinänsä eurooppalaisempaakin tietokirjaa, kuten vaikkapa Howard Rheingoldin ja Steven Levyn kronikat virtuaalitodellisuuden ja hakkerismin synnystä ja kehityksestä tai Theodore Roszakin polveilevat ajatukset ihmisestä ja koneesta.

Tämä vain näyttää olevan trendi nyt.

Kolmekymmentä haastattelua, mikki päälle, haastattelujen löysä kirjoittaminen suoraan tekstiksi huokaukset ja yskäisyt poistettuna, alle kymmenen casen purkua nettilähteisiin perustuen ja muutaman yritysjohtajankin ymmärtämien uhkakuva-iskulauseiden jatkuvaa verbaalista variointia sivumäärän lisäämiseksi. 300 sivua kirjaa lähdeviittauksineen ja indekseineen on siinä.

Darknetia netin joka nurkalla

Darknet on menettelevä ja laaja tilannekatsaus taistelutantereesta (Hollywoodin) tekijänoikeusteollisuus vs. kohtuukäyttäjät (fair use) ja piraatit. Siitä teoksen alaotsikko. Vaikka Lasica valitsee puolensa jo kirjan kannessa, niin hän esittelee varsin moni- ja tasapuolisesti kaikkien kolmen osapuolen näkökantoja.

Yhdysvaltain erittäin tiukka tekijänoikeuslaki DMCA ei onneksi kosketa vielä kaikkia, vaikka se yrittää lonkeroida muun muassa Ruotsiin ja Venäjälle ja Suomikin jousti tuossa taannoin edes ymmärtämättä, mitä tuli kirjattua lakiin. Mutta aika monessa kohtaa teoksen teksti hyytyy, paitsi asioiden toistelun, niin myös sen vuoksi että teoksessa USA:n tapahtumat ja lainsäädäntö = koko maailma ja opuksen koko käsittelytapa sen mukaista.

Toisaalta Lasica iskee nisäkästä pöytään asiallisesti kertoessaan runsain esimerkein miten DCMA:ta käytetään nykyään USA:ssa lähes mihin vaan, kuten yhtiöistä vuotavia kiusallisia dokumentteja kielletään julkaisemasta 'tekijänoikeuteen' vedoten.

Kirjan yhdeksi ansioksi voi laskea erilaisten Darknetien esittelyn. Lasica esittää ehkä ensimmäisenä, miten p2p-verkoissa ei leviäkään tavallisten kuluttajien kotona idealistisesti rippaamaa kalaa vaan konstruoi - haastatteluihin perustuen - pyramidinomaisen ja hierarkisen laittoman jakelurakenteen, jossa piraateilla on tarkat toimenkuvat (kts. maksutta Wiredin tiivistelmä tästä) ja ryhmillä kilpailu prestigesta, kuka ehti ensin.

Darknetiin kuuluu tietty muun muassa Freenet ja eri p2p-verkostot, mutta niiden esittely jää laimeammaksi, vaikkapa DC++-kulttuurin esittelystä alkaen. Toisaalta Lasica hieman venyttää darknetin käsitettä turhankin löyhäksi alkuperäisestä Microsoftin studiojoukkueen paperista The Darknet and the Future of Content Distribution [b2evo ei anna linkittää].

Niinikään tekijänoikeusteollisuuden päättömät sisällön tekniset kopiointirajoitusyritykset ovat muikeaa luettavaa. Lasica listaa niitä murheellisen / ilahduttavan paljon, kuten että jokaiseen DVD-soittimeen harkittiin vakavissaan alun perin GSP-paikanninta, jotta voitaisiin valvoa DVD-sisältöjen käyttöä, mutta idea oli liian kallis. Ihan kuin Hacker Files-sarjakuvassa. :-P

Teollisuuden hulvattomat sensurointitoistimet

Siinä Lasica on mielestäni oikeassa, että amerikkalaisen kotikäyttäjän kannalta tilanne alkaa mennä vaikeaksi, kun esm omaan synttärivideoonsa ei voi lisätä pätkää kaupasta ostetusta kaupallisesta tuotteesta eikä videokamerasta saa edees kopioitua varsinaista synttäritallennetta.

Samaan aikaan monilla alkaa olla arkiset perusvalmiudet remiksata ja mashupata niin kuvaa, ääntä, videota kuin musiikkia. Toisaalta teosten omistajat omistavat - nih - teokset ja niillä on oikeus päättää saako synttärivideossa tai saarnan tehosteena käyttää pätkiä 100 miljoonan dollarin elokuvasta vai ei.

Lasica päätyy kymmenkohtaiseen ehdotukseen, miten kuilua voisi kaventaa, toisaalta tekijänoikeusteollisuuden (sekä tekijöiden) etujen turvaamiseksi ja toisaalta Creative Commonsin kaltaisesti audiovisuaalisen miksausmateriaalin reiluun ja vapaaseen saatavuuteen.

Huomioiden Lasican tausta, teoksen sisältö, teesien esittäminen maksullisessa paperikirjassa ja sen sellaisia asioita, niin Darknetin ehdotuslista ei ole mikään Cluetrain manifesto tai Lex Lutherin naula-avaus. Esimerkiksi EFF työstää näitä teemoja tosissaan.

Rajoittunut tarkastelukulma

Darknetin reiluja miinuksia on tantereen tarkastelu vain USA:n maaperällä, vaikka hän toteeakin esimerkiksi piraattirinkien olevan globaaleja.

J. D. Lasica osui sikäli hyvään saumaan, että vuonna 2006 hänen teoksensa ja teesinsä olisi mennyt täysin uusiksi eurooppalaisen piraattipuolue-liikkeen myötä.

Teos on ihan jees aiheeseen perehtymättömälle ja kattava yhteenveto aiheesta, mutta valistuneelle uutistarjonnan seuraajalle kirjan pääasiallinen anti on mielenkiintoiset detaljit ja esimerkit.

KARI A. HINTIKKA