matrixx2.01

Tärkeimmät olikin jo itse otsikossa.

Kotimaisten blogien sisällön saavuttamiseksi on julkaistu Blogihaku.com. Googlen päälle rakennetulla hakukoneella voi hakea noin 12 000 Suomi-blogista.

Nokia työstää lupaavalla tavalla vahvistettua todellisuutta - tai vahvennettua - (augmented reality). Ideana on esittää tietokoneavusteinen layeri tai kerros käyttäjän ja todellisuuden väliin, joka tarjoaa lisäinformaatiota todellisuudesta objekteineen. Konsepti lienee jokseenkin tuttu jokaiselle tietokone- ja konsolipelaajalle tai scifi-elokuvien katsojalle.

Aihetta on tutkittu jo pitkään ja testisovelluksia on tehty taajaan. Kokeiluja on kuitenkin pääsääntöisesti estänyt siirtyminen tuotteen asteelle se seikka, että tietokone virtalähteineen on pitänyt piilottaa esimerkiksi 10-kiloiseen reppuun tai pöydän alle. matrixxin testien mukaan reppu ei ole käytettävyydeltään hyvä idea.

Nokian MARAssa ei ole sinänsä mitään uutta. Mutta Markus Kähärin ja David Murphyn johtama MARA-hanke on vallankumouksellinen, jos idea toteutuu testien mukaan Nokian 6680:lla ja piskuisella lisukkeella, jossa on 3D sensorit ja GPS.

Nokian tutkimussaitilla selitetään ulottuvuuksia hieman tarkemmin ja tarjolla on muutama videoklippikin.

Lue myös MikroBitti-kolumni nelisen vuotta sitten, mitä vahvistettu todellisuus on käytännössä, kun 3D-räiskintäpeli siirretään reaalitodellisuuteen datarepun kanssa.

Kuva: www.nokia.com

Espanjalainen FON haluaa levitä nyt tosissaan Suomeen. Yhtiö tarjoaa maksutta wlan-tukiasemiaan 24.12. asti.

Ilmaista lounasta ei ole, mutta tämä tarjous on kyllä hyvin lähellä sellaista. Ideana on jakaa oma nettiyhteys muiden FON-käyttäjien eli fonerosten kanssa.

FONin tekee houkuttelevaksi se, että tukiasemia on runsaasti ympäri maailmaa, joten erityisesti paljon matkustaville FON voi ratkaista jatkuvan mähkimisen kaupunkinwlanituksen osalta.

Fonistien sijainnit esitetään tyylikkäästi Google Mapsin päällä. Iso-G onkin yksi FONin rahoituslähteistä Skypen ohella, joten ilmeisesti projektilla on varaa jakaa vielä joitain maksuttomia tukiasemia. Kotimaisia fonisteja näyttää olevan jo aivan kohtuullisesti.

Suomessa on toiminut vastaavasti samalla idealla jo pitkään SparkNet. Tukiasemia on ympäri Suomea jo 1688.

Jos sinulla on kokemusta FON-verkon käytöstä, niin kommentoi ihmeessä.

Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitos järjesti 24.-25.11. kunnianhimoisen seminaarin Politics on the Internet: New Forms and Media for Political Action. Kunnianhimoisen sikäli, että tavoitteena oli löytää ja analysoida poliittisen toiminnan *uusia* muotoja netissä.

Itseäni houkutteli seminaarissa erityisesti:

"The third objective is to scrutinize the role of the Internet in the
context of information warfare and security, cyber-terrorism and
hacktivism. Especially we encourage the interdisciplinary discussion
on the issues concerning the political aspects of info war and e-crimes."

Turhan usein näissä seminaareissa kuitenkin sitten lopulta esitellään aika vanhaa kalaa.

Treen seminaari oli kuitenkin ilahduttava poikkeus. Vaikka reilusti yli puolet
papereista käsittelikin perinteistä teledemokratiaa ja kansalaisosallistumisen muotoja hallintoon, niin aika moni paperi availi kuitenkin uusia suuntia.

Tapio Häyhtiö, Auli Keskinen, Pertti Lappalainen ja Jarmo Rinne olivat koostaneet hyvän kokonaisuuden virkeillä näkemyksillä. Referoin tässä uudempaa osastoa, mihin osallistuin, vaikka kansalaisvaikuttamisenkin saralla oli pätevää kalaa.

Perjantaina aktivismia netissä

Seminaarin itseoikeutettu guru oli Tim Jordan, joka on tehnyt useammankin perusteoksen haktivismista ja kyberavaruuden kansalaisuudesta. Jordan kuitenkin kommentoi yllättävän niukasti muiden papereita.

Anna-Riitta Salomäki pohti nettiä aseena. Erittäin lupaava tutkimus oli kuitenkin vasta alussa, ja pikemminkin hän kaipasi keskustelevaa kommentointia.

Esimerkiksi USA:aa ajatellen netti kehitettiin alunperin puolustukselliseksi aseeksi, mutta nyt nyt se on julistettu virallisesti myös hyökkäysvälineeksi. Aseen lisäksi netti on muuttunut myös varsinaiseksi taistelutantereeksi.

Itse olin vuorossa toisena ja tarkastelin Ruotsin Piratpartietia verkkovoiman muotona. PDF tästä.

Matteo Stocchetti esitteli niinikään alkuvaiheen tutkimushypoteesiaan siitä, onko netti vaikuttanut lopulta yhtään mihinkään - aktivismin kannalta. Stocchettin monipolvista ajatuskulkua kannattaa seurata vastaisuudessa, vaikka Jürgen Habermasin haamu väijyikin taustalla. Ei Habermasissa mitään vikaa ole, mutta teorioiden selitysvoima netin suhteen on mielestäni yliarvostettua.

Kevin Gillanin analyysi The UK Anti War Movement Online oli perjantaina parhaasta päästä. Paitsi aktivistien haastatteluja, Gillan esitteli pätevän verkostoanalyysin Iso-Britannin sodanvastaisten liikkeiden verkkopalveluiden linkittymisestä toisiinsa.

Kuten esimerkiksi taannoisessa USA:n Computer Science and Telecommunications Boardin 2016-symposiumissa todettiin, verkostoanalyysi alkaa oikeastaan vasta nyt näyttää, että pelittää, ja nimenomaan netin tarjoamien datavirtojen analysoinnissa. Viiden vuoden sisällä verkostoanalyysi voi olla yksi keskeisistä akateemisista työkaluista politiikantutkimuksen ja sosiologian saralla, joten sitä kannattaa alkaa opetella.

Lauantaina kybersotaa

Lauantaina Aki Huhtinen ja Jari Rantapelkonen Maanpuolustuskorkeakoulusta valottivat kybersotaa ja erityisesti Paul Virilion ajatuksia nopeuden kasvavasta merkityksestä politiikassa. Tutkimuslaitos huomioiden olisi toivonut hieman kurantimpaa esitystä vaikkapa Yhdysvaltain päätöksestä perustaa Cyberspace Command-nettisotakeskus, mutta Maanpuolustuskorkeakoulu on selkeästi profiloitumassa nettisodan kotimaiseksi analysoijaksi.

Tapio Häyhtiö ja Jarmo Rinne analysoivat Suomen viimekeväistä liikehdintää Lordi-valokuvien tiimoilta netissä. He kehittelivät netin tila- ja aikakäsitystä suhteessa aktioihin reaalitodellisuudessa.

Mielenkiintoista on, että esimerkiksi Lordi-raivo ja Piratpartiet kytkeytyvät nimenomaan taloudellisiin ristiriitoihin. Itse uskon, että uusien yhteiskunnallisten liikkeiden keskuudessa on uusi selkeä suuntaus henkilökohtaisen politisoitumisessa: kuluttaminen. Sinänsä tätä on tehty pitkään esimerkiksi vegaanien keskuudessa, mutta netin myötä työkaluista kehittynee tehokkaampia, kuten tapaus Lordissa.

Lauantain päätti Lauri Paltemaan rikas analyysi Kiinan nettisensuurin rakentamisesta ja mekanismeista. Ja vaikka härpättimillä saadaan aikaan kohtuullinen sensuuri, niin parasta sensuuria on kuitenkin pelottelun myötä kehittyvä itsesensuuri.

Muista papereista pelkän tekstin perusteella vaikutti mielenkiintoisimmalta Ari-Veikko Anttiroikon huomio siitä, että nyt kun alkaa tulla kaikenlaista alueellista innovaatiostrategiaverkostoa, korkeakouluverkostoa ja kasvavassa määrin EU-tason verkostoja, niin miten kansalaiset voisivat kontrolloida näitä - puhumattakaan että pääsisivät osallistumaan.

Verkottuminen on kiva asia. Mutta nyt näyttää syntyvän pilvin pimein joko kansallisia tai monikansallisia verkostoja. Suunnittelu-, päätäntä- ja hallintovaltaa valuu näille uusille toimijoille koko ajan lisää. Varsinaista vastuuta ei kuitenkaan ota kukaan tai mikään, erityisesti verkoston purkautumisen jälkeen.

Kaikkia papereita ei ole netissä, mutta suurin osa löytyy klikkaamalla tekstin otsikkoa tai tästä.

Kuva: www.digitoday.fi

Joskus 1980-luvulla The Risks Digestia lukiessa saattoi vain äimistellä orastavan tietokonerikollisuuden kekseliäisyyttä. Ilmeisimmät phishing-paikat välttää vielä arkijärjellä, mutta uuteen Evil Twin-vedätykseen saattaa haksahtaa näppärämpikin.

Digitodayn mukaan krakkerit asentavat suosittujen wifi -hotspotien läheisyyteen omia wi-fi -pisteitään ja antavat niille saman nimen. Kun käyttäjä loggautuu väärään hotspotiin, krakkerit pystyvät keräämään henkilökohtaisia tietoja ja joskus myös murtautumaan tietokoneisiin.

Lohdullista on, että Evil Twin-vedätyksiä keskitetään rikkaiden suosimiin kohteisiin, kuten kansainvälisen lentokentän ensimmäisen luokan osastosta sekä autokorjaamoista, jotka ovat erikoistuneet kalliiden autojen wifi-laitteiden asennuksiin. Myös rautatieasemat ovat olleet kohteina. Eli Starbucksissa voi vielä lipittää jääkahvinsa rauhassa.

Fraktaalivisualisointi on mennyt taas harppauksen eteenpäin. Kumma ettei näitä käytetä enempää effuina elokuvissa.

Ehkäpä vain käsikirjoittajilta ja tuottajilta uupuu näkemystä. Nämä voisivat näytellä yhtä hyvin absoluuttista totuutta tai pahaa tai vaikkapa päähenkilön mielenliikkeitä.

Sairaankauniin fraktaalit ovat rajahh-nickin käsialaa Apophysis-freeware-Win-softalla (oliko se suomen kielen liputuspäivä tänään?)

Jos nuo TechRepublicin ja otsikkolinkin esittelemät 50 kuvaa eivät riitä, niin rajahhin saitilta lisää.

Kuva: techrepublic.com [community.webshots.com/user/rajahh]

Yahoon ja kustannusyhtiö O'Reillyn maaliskuussa perustama Tech Buzz ei edusta ennakointipörssien raskasta sarjaa. Se on kuitenkin kelpo peli aloittaa ennakointiin tutustuminen ja yhdistää sekä huvin että hyödyn

Tech Buzzissa käyttäjät yrittävät arvata, mitkä teknologiat, yhtiöt ja tuotteet ovat nosteessa lähiaikoina. Veikkauksia verrataan myöhemmin Yahoossa tehtyihin www-hakuihin.

Seassa on väliin järeämpiä ennakointivaihtoehtoja, kuten hurrikaanit.

Palvelu yrittää siis kalastella ennakkoon nousevia trendejä. Yahoo saa arvokasta informaatiota, millaisille teemoille voi myydä vastaisuudessa mainoksia ja O'Reilly tietoja aiheista, joiden ympärille tehdä kirjoja ja seminaareja.

Käytännön trendejä

Kirjoitushetkellä saattoi arvioida esimerkiksi eri AJAX frameworksien yleistymistä, Atlantin hurrikaaneja, Linux-jakelijoita tai plasma- ja LCD-televisioiden taistoa.

Kiinnostavuutta hieman latistaa ennaltamääritellyt vaihtoehdot. Toisaalta aidossakin pörssissä tai vaikkapa raveissa voi valita vain annetuista ehdokkaista.

Aiemmin matrixxissa: Ennakointipörssit vuotavat USA:n 7.11.2006 vaalitulokset

Kuva: www.yahoo.com

Luvattu esittely ketterimmistä ennakointipörsseistä käynnistyy.

Tulevaisuuden sekä niin sanottujen heikkojen signaalien ennakointi on nykyään suosittu harrastus internetissä.

Aihetta voi lähestyä monesta näkökulmasta: ammattimaisena trendienseurantana, skenaario- tai organisaation työkaluna, maineen ja kunnian niittämisenä tai älyllisenä viihteenä.

Ennakointipörssi noudattelee aidon pörssin logiikkaa. Käyttäjä saa aluksi pelirahaa, joka investoidaan sellaisiin ennakointeihin, joiden arvioi todennäköisimmin toteutuvan.

Taidolla ja tuurilla salkun arvo kasvaa tai hupenee. Ennakoijimmat palkitaan rankinglistojen kärkitiloilla, mutta kokonaistuloksia voi hyödyntää kuka tahansa.

Ennakointipörssit ovat keskivertoa kiinnostampia pelejä, sillä ne perustuvat pitkälti todellisuuteen, reaaliaikaisuuteen, kilpailuun ja sijoituksiin. Lisäksi pelejä ei voi pelata uudestaan kuin jossittelemalla eikä historia toista itseään.

Ennakointipörssien aito ennakointikyky on yllättävän hyvä ja skaala ulottuu USA:n presidenttien ennakoinnista nappiinmenneisiin Oscar-valintoihin.

ja ne todella toteuttavat James Surowieckin lanseeraamaa joukkoälyä (wisdom of crowds), jonka matrixx-kirja-arvioon tästä.

Ennakointikyky perustuu pitkälti James Surowieckin nimeämään ilmiöön joukkoälystä (wisdom of crowds) ja Surowieckin samannimisen kirjan matrixx-arvio tästä.

Aiemmin matrixxissa: Ennakointipörssit vuotavat USA:n 7.11.2006 vaalitulokset

New Scientist kertoo laajassa artikkelissaan pr-tempusta, joka on herättänyt runsaasti intohimoja ja spekulaatioita.

International Space Stationilta (ISS) lyödään ensi viikolla golf-pallo umpiavaruuteen. Kyseessä on kandalaisen golf-yhtiön Element 21:n markkinointikikka.

Epäselvää on, kuinka pitkään 3-grammainen pallo lilluu avaruudessa. NASAn mielestä vähemmän kuin 3 vuorokautta. Venäläisten mukaan jopa 3,5 vuotta.

Erolla on merkitystä. Vaikka venäläinen kosmonautti Mikhail Tyurin vain puttaisikin palloa, niin se saavuttaisi silti tuhansien kilometrien tuntinopeuden suhteessa Maahan. Amerikkalaisen astronautin Michael Lopez-Alegrian on tarkoitus videoida lyönti jälkipolvia varten.

Kiertorata on jo nyt täynnä muutaman sentin tai millin kokoista avaruusromua, jotka tärväävät muun muassa satelliitteja. Parhaassa tapauksessa golf-pallo iskeytyy Tyyrinia kiertoradan kautta niskaan tai International Space Stationiin.

ISS:n putoamisessa Lopez-Alegrialla olisikin jo varma hitti YouTubeen. Jos taivaalta alkaa tipahdella avaruusromua takapihalle, niin sponsorikin on valmiina: Element 21.

Tosin tämä ei olisi ensimmäinen hole-in-one-lyönti avaruudessa. Astronautti Alan Shepard kurmotti golf-palloa Apollo 14-lennolla Kuussa 1971 (video RealPlayerilla tästä).

Kuva: www.nasa.gov

Web 2.0 on jo passe. NY Timesin pitkän linjan toimittaja ja loistava tietokirjailija John Markoff kirjoitti 06112 artikkelin Web 3.0:n saapumisesta.

Maksullista 5usd artikkelia ei ole tultu vilkaistua, mutta blogosfääri on ottanut ilmoituksen hämmennyksellä vastaan. Markoff on ilmeisestikin mieltänyt semantic webin eli merkityksellisen internetin Web 3.0:ksi.

Markoffin mielenliikkeitä ei ole kukaan oikein tulkinnut. Semantic web on vakiintuntut termi, vaikka onkin edennyt verkkaisesti. Web 3.0 taas on usein mielletty organisaatioiden Web 2.0:ksi eli Enterprise 2.0:ksi.

Toisaalta Web 2.0-konseptin mukaan palvelut ovat jatkuvassa testiversiossa (beta), joten termin osuvampi nimi olisi Web 2.0beta.

Onkohan nyt sitten Markoffin mukaan meneillään Web2.1beta vai ehkä jo Web2.0beta.v1?

Blaah.

Don Tapscottin ja Anthony Williamsin Wikinomics-kirjaa hypetetään reippaasti. Teos ilmestyneen kuukauden sisällä (Amazon.co.uk:n mukaan 2007/01). Paatuneinkaan netin välttäjä ei ole voinut olla huomaamatta, miten yhteisöllisyys ja yhteistyö netissä muuttaa kaiken. Toisaalta Tapscott on pitkän linjan nettibisneskonsultti ja useiden perusteosten kirjoittaja ja sikäli voi odottaa enemmän kuin perusluetteloa Web 2.0-saiteista. Opuksen periaatteellinen arvo voi olla nimenomaan siinä, miten liike-elämä onnistuisi valjastamaan massat bisnekseensä. Maksamaton mainos kirjan esittelysaitilta:

Varaa ennakkoon Wikinomics Amazon.co.uk:sta

"Today, encyclopedias, jetliners, operating systems, mutual funds, and many other items are being created by teams numbering in the thousands or even millions. While some leaders fear the heaving growth of these massive online communities, Wikinomics proves this fear is folly. Smart firms can harness collective capability and genius to spur innovation, growth, and success."

Smart, multibillion dollar companies like Procter & Gamble that cultivate nimble, trust-based relationships with external collaborators to form vibrant business ecosystems that create value more effectively than hierarchically organized businesses."

Jos kirja tosiaan onnistuu esittelemään, miten Flickr ja Procter & Gamble onnistutaan yhdistämään, niin, well, sitten meillä on todellinen bisnes.

Kirja-arvio myöhemmin satokautena.

TechEBlog on muistanut meitä, jotka vietämme joulua. Siis joulun kauneimmat lahjat.

matrixx-testivoittaja on levitoiva sänky. Hollantilaisen Revu-saitin mukaan se esiteltiin Miljonäärimessuilla Kortrijkissa. Hintalappu 1,2Me.

Jotta tuuli tai sänkyaktiviteetit eivät veisi petiä mennessään, se on kiinnitetty seiniin neljällä vaijerilla.

Erilaisia Mech-pelejä pelaavat sen sijaan osannevat arvostaa puettavaa roboasua. Masaaki Nagumon suunnittelema Land Walker on 3,4m korkea ja painaa 907kg.

Se voi kävellä eteen- ja taaksepäin sekä sivuttain ja ampua kahdella ilmapistoolilla, jotka tosin videolla näyttävät pikemminkin gatlinkeilta. Hintaa Japanissa 313 985usd. Pitkä klippi YouTubessa tästä.

Tässäpä oiva japanilainen nk. 'kauppakassi'. Tällä kun lähtisi kauppakeskukseen, niin voisi olla varma, että vihollisautoilijat eivät järin ryppyilisi parkkeerattaessa eikä kassajonossakaan kiilattane.

Ja kyllähän Land Walkerilla piipahtaisi myös naapurin orapihlaja-aidan läpi ojentamassa, että naapurin grillistä pöllyää hajuhaittoja omalle tontille.

Kuva: techeblog.com

Muun muassa Arthur C. Clarke ajatteli avaruushissien olevan tulevaisuudessa arkea. Pallolta johtaisi suora tuubi aulasta 100 000 kilometrin päässä sijaitsevaan penthouseen.

New Scientistin mukaan amerikkalainen Liftport on nyt alkanut ratkoa bisneksekseen avaruushissin arkihaasteita. Avaruuteen voitaisiin päästä nappia painamalla ketterästi. Tai ainakin robotit voisivat.

Ensi alkuun isoimpana ihmisongelmana nähdään ionisoiva säteily Van Allenin säteilyvöillä pallon ympärillä. Toisaalta, kuten 1950-luvun amerikkalaiset ydinoppiohjelmat tv:ssa opastivat, säteilyltä voidaan suojautua.

Päiväntasaajalta lähdettynä vaarallisin osa säteilyvyötä tarjoutuu 1 000 - 20 000 kilometrin korkeudella. Toisaalta esimerkiksi 1980-70-lukujen Apollo-lennot sujahtivat kätevästi ringin läpi.

Jos avaruushissi liikkuisi 200km tuntinopeudella, niin matkustajat olisivat perillä puolessa viikossa. Vielä on hieman epäselvää, missä oltaisiin perillä, mutta äkkiäkös sitä roikkuu pari vuorokautta remmeissä. Ongelmana on vain, että säteilyä saisi 200-kertaisesti Apolloihin verrattuna.

Ketterää kyllä, hissiaulan sijainti pallolla vaikuttaa merkittävästi säteilynsaantiin. Jos lähtöpaikkaa hilattaisiin etelään tai pohjoiseen, niin säteilyvyöt voitaisiin pääosin ohittaa, mutta ei ehkä riittävästi.

Toinen vaihtoehto olisi kytkeä säteilysuoja päälle kriittisessä vaiheessa. Tässä versiossa on vain ongelmana, että se lisäisi painoa ja voisi taivuttaa hissin liikkumista ja sen kaapelin luonnollista asentoa liiaksi.

LiftPort Group ottaa kuitenkin ongelmat haasteina ja aikoo tunkea hissiin parikinkymmentä ihmistä per lifti. Kieltämättä, yhtiö suhtautuu jokseenkin kiihkottomasti scifi-visioon ja etsii todellisia ratkaisumalleja.

Yhtiön saitilta löytyy paljon konseptikuvia, white papereita ja myös laskuri avaruushissin neitsytmatkaan: "COUNTDOWN TO LIFT: October 27, 2031: 24 years, 345 days, 23 hours, 59 minutes, 29 seconds".

Kannattaa kuitenkin muistaa, että LiftPortin avaruushissi on vain yksi konsepti siirtää rojua ylös ja takaisin eikä mikään yksinoikeus. matrixx uutisoi toukokuussa esimerkiksi Slingatron-avaruuslingosta ja Defencetech julkaisi koosteen linkkeineen nykyään tunnetuista vaihtoehdoista.

Kuva: www.newscientist.com

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma lähestyi tiedotteella.

Tarjolla olisi gurua. Sähköisen demokratian parissa pitkään toiminut yhdysvaltalainen Steven Clift esitelmöi maanantaina 27.11. klo 16-18 Helsingin yliopistolla, Unioninkatu 37.

"Luvassa on kattava esitys sähköisen demokratian kansainvälisistä trendeistä, ratkaisuista ja tulevaisuuden näkymistä. Tilaisuuteen kuuluu luonnollisesti myös keskustelumahdollisuus.

Vierailun järjestävät sisäministeriön Kunta-IT, valtiovarainministeriö ja oikeusministeriön Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma."

Ilmoittautumiset sähköisellä lomakkeella tässä osoitteessa.

Kuva: publicus.net

Aina ei ole varma, esitteleekö neroutta vai hulluutta. Päättele itse. Yksi parhaista tiedetoimittajista, Roland Piquepaille, on löytänyt taas helmen.

Nyt ilmaston lämpenemiseen aletaan suhtautua tosissaan, kun se on käännetty business-kielelle. Lämpenemisestä koituisi 7 000 miljardin taloudelliset haitat. Tätä vajetta ei paikkaa edes amerikkalaisten perintöomaisuus, vaikka Olli Herrala Presso-kolumnissaan muuta väittäisi.

Jos lämpenemistä ei saada kuriin, niin Roger Angel on keksinyt idean. Hän työskentelee Department of Astronomyssa University of Arizonassa ja sai kannustinrahaa NASAlta.

Aurinkoa vastaan voitaisiin rakentaa valtaisa aurinkovarjo. Se koostuisi 20 000 miljardista erittäin pienestä avaruusaluksesta, jotka painaisivat noin gramman ja kiertäisivät planeettaa miljoonien kilometrien päässä.

Lopputuloksena varjo ohjaisi muualle noin kaksi prosenttia auringonsäteistä.

Suunnitelma maksaisi 100 miljardia vuodessa ja sitä tarvittaisiin 25 vuoden ajaksi, jotta lämpeneminen pysähtyisi. Tosin suunnitelmassa on vielä pikku reikiä, kuten miten 20 000 miljardia pikku apulaista laukaistaan? Tai miten ne saadaan pois, jos tarvetta ei enää ilmene?

Parasta suunnitelmassa on, että ilmastonmuutoksesta ei tarvitsisi välittää vähäänkään ja aurinkovarjo maksaisi vain 2 500 miljardia. Eli jatketaan nykymenolla ja säästetään samalla 4 500 miljardia. Amerikkalaista logiikkaa?

Piquepaille arvaa, että lukija luulee itseänsä vedätettävän. Angelin tähänastinen tutkimus on kuitenkin julkaistu Proceedings of the National Academy of Sciencesissa otsikolla "Feasibility of cooling the Earth with a cloud of small spacecraft near the inner Lagrange point (L1)" (November 3, 2006). Abstraktiin tästä.

Kuva: www.primidi.com

Joukko tutkijoita Iso-Britanniassa hakivat lupaa luodakseen ihmis-lehmä/lehmä-ihmisalkion. Tavoitteena on kehittää täsmäisku Parkinsonin ja Alzheimerin taudeille.

Tarkoitus on istuttaa ihmis-dna:ta lehmän munasoluun ja odotella takkatulen loimotuksessa grogilasien ääressä mitä tapahtuu. Lehmä on tunnetusti hyvä aivotautien tutkimuskohde, tosin muutama vuosi sitten tutkimus karkasi käsistä.

Jos hyvin käy, niin nyt tiedossa on uusia ihmislehmä-kantasoluja, joissa olisi parempaa vastustuskykyä ihmismielen rappeutumiin ja sitä voitaisiin siirtää merkittävästi uudella tavalla rokotteisiin eli ihmisiin.

Kehnommasti koekaniineille voi kasvaa sarvet ja häntä, mutta tästähän esimerkiksi Mr. Lordi kannattajineen tykkäisi.

Uudella hybridikantasolulla olisi jo kohderyhmä valmiina ja sarvi-häntä-pakettia voitaisiin myydä netitse kuten isorokkoakin. Mutta kehitetäänkö tässä sivutuotteena Lordin haastajalle myös utareet?

Kolmivuotinen tutkimustoive esitettiin Iso-Britannian UK's Human Fertilisation and Embryology-viranomaiselle North East England Stem Cell Instituutista. Jonkun pitäisi nyt olla tarkkana, ettei tässä vain kehitetä Iso-Britannian Euroviisuehdokkaan uutta kilpailuasua akateemiseksi tutkimukseksi naamioituna.

Hankkeen johtaja Lyle Armstrong Newcastle Universitysta toteaa tutkimuksen olevan tarpeellista, "jotta kantasolututkimuksen tämä sektori voitaisiin viedä uudelle tasolle".

Jep jep. Päätöstä häntään ja sarviin odotellaan lähikuukausina. Uutisessa ei ole matrixxin mielestä päätä eikä häntää, mutta englantilaiset kokevat asian näemmä täsmälleen päinvastoin.

Ehkä tämäkin uutinen antaa vain esimakua siitä, mitä kantasolujen räpläämisellä voisi tehdä.

Kuva: www.matrixx.fi

matrixx-blogi on jopa jo puoli vuotta vanha - nettimaailmassa siis 2v. Blogosfääri-tutkimusten mukaan noin puolet perustetuista blogeista selviävät hengissä yli 3 kk.

matrixxin paperiversiolla tilaajia ja lukijoita oli 1990-92 reilut parisataa. Nyt ollaan nettiversion kanssa niukalti alle sadassa lukijassa päivittäin Google Analyticsin mukaan ja 35 tilaajaa Blogilista.fi:ssa.

Kuvassa matrixxin netti- ja kaupunkitoimitus vuodelta 1996. Kuva on iäkäs, mutta harvoin saa kaikkia samaan kuvaan.

Tiukasti virkottu neuleblogien verkosto on tuima haaste suosiosta blogosfäärissä. matrixx jatkaa kuitenkin ketterästi virkkuukoukkujen rinnalla päivittäisen mediatilan valtaamisessa biohakkerismilla, avaruusturismilla, hybridiasusteilla, kantasoluilla, skenaarioilla ja planeetan tulevaisuuden ennakoinnilla tuoreita härpättimiä ja koneita unohtamatta. Sekä tietysti kaikkein päättömimpien kommenttien referoinnilla tietoyhteiskunnan takapihalta.

Kiitokset lukijoille ja erityisesti kommentoijille.

Kuva: www.matrixx.fi / Nettielämää 1996

Vuosittainen Avanto Hgissä saapuu taas. Tarjolla on taas kokeellista ja klassista musisointia ja kuvitusta kaukomailta, mutta ehkä kuitenkin helmeä on tälläkin kertaa kotimaisen avantgarge-elokuvan esitykset.

Suurin osa näistä on ollut pitkään pimennossa, elleipä jopa kokonaan esittämättä. Sähkömetsä 5-sessio tarjoaa aitotööttiä kotimaisen avantgarden historiasta ja näitä on etsitty vuosia.

Joku saattaa muistaa jonkin rainan jollain ylioppilaskunnan klubilla jonain vuonna, mutta näin retrospektiivistä kavalkadia ei ole aiemmin järjestetty. Ehkäpä tärkein anti on ollut saada Pasi 'Sleeping' Myllymäkeä (s. 1950) kinokankaalle, joka ehti työstää noin 44 3-minuuttista yksikköä.

matrixx siteeraa suoraan Avantoa:

"Myllymäki valmistui graafiseksi suunnittelijaksi Lahden käsi- ja taideteollisesta oppilaitoksesta vuonna 1976 ja meni sen jälkeen päivätöihin Iittalan lasitehtaan visuaaliselle osastolle. Punk-liikkeen tee-se-itse-hengen innoittamana hän alkoi suunnitella lyhyitä Super 8 mm -elokuvia.

Omaa kameraa Myllymäellä ei ollut, joten hän aloitti yhteistyön kirjapainoalalla työskennelleen, filmikameran omistavan harrastajakuvaajan Risto Laakkosen kanssa. He tekivät yhteistyönä iltaisin, viikonloppuisin ja lomillaan yli 40 lyhytelokuvaa vuosina 1976–1985. Kaikki heidän elokuvansa ovat viimeisteltyjä magneettiäänifilmejä ja lähes poikkeuksetta kestoltaan alle kolmeminuuttisia."

Ja kannattaa muistaa, että Myllymäki työsti muutaman lyhärin Suomen Herra Tulevaisuuden eli Erkki 'Kurtzi' Kurenniemen kanssa. Mies rehabilitoitiin Taanilan dokkarin myötä muutama vuosi sitten, mutta kaikkea ei Taanilakaan ehtinyt tuolloin kaivaa esiin kollektiivisesta arkistosta.

Tänne. matrixx suosittelee voimallisesti.

Alustavasti tauhkan kuraattori Mika Taanila - guru itsekin - on ounastellut, että parhaat palat koottaisiin dvd:lle. Olisi jo aikakin. Kotimaisia kulttuurihistorian aarteita.

Kuva: www.avantofestival.com

Reutersin mukaan Yhdysvallat perustaa Cyberspace Command-nettisotakeskuksen ilmavoimien Barksdalen tukikohdan yhteyteen. Tavoitteena on paitsi puolustautua, niin myös tarvittaessa hyökätä valtiotasolla.

Kyberavaruuden katsotaan sijaitsevan netin lisäksi taloudellisissa verkoissa, satelliittiyhteyksissä sekä tutka- ja navigaatiohäirinnässä.

Vaikka 3D-kalalla saa nykyään ihmeitä aikaan, kuten Blueberry-elokuvan psykedeliajaksot tai matrixxin uutisoima The Inner Life of the Cell-animaatio, niin jotenkin luotan vielä edelleen aitokuviin.

Biomedical Image Awards 2006 on julkistanut 25 voitokasta kuvaa ihmiskehon sisältä. Jos ei muodoissa ole 3D animaattorilla enää mitään oppimista nykysoftilla, niin ainakin väripaleteissa. Joukossa on niin perinteisempää, mutta hötöistä virusta kuin uudempaa otetta ihmissyövereistä.

Luonto näyttää edelleen olevan tyylitajun mestari. Kuvia tekisi mieli julkistaa koko patteri, mutta tila- ja hygieniasyistä on tyydyttävä tähän hekumalliseen hermosoluun ja varsinaiselta saitilta loput.

Metkana lisukkeena saitilla on audio jokaiselta kuvan ottajalta selityksineen. Verraten Retrievr-hakukoneeseen, tähän ei ihminen pysty.

Kuva: www.wellcome.ac.uk

Tim O'Reilly tekee parhaillaan sitä, mitä varten hän keksi Web 2.0-termin_ järjestää seminaareja (meneillään) ja kaupallisia opuksia aiheesta.

O'Reilly Radar Report julkisti äskettäin uuden oppaan siitä, mitä Web 2.0. Web 2.0 Principles and Best Practices. 101-sivuinen opas ei tällä kertaa jakele ilmaisia almuja, toisin kuin alkuperäinen manifesti.

Kaupallisen raportin hinta on alkaen 375 usd pdf-muodossa. Tätä kirjoitettaessa maksuton teoksen alkupään näyte tästä.

Tekijöinä ovat John Musser (ProgrammableWeb), Tim O'Reilly ja O'Reilly Radar Team.

Blogien ennakkoarvioiden perusteella teos on otettu mielenkiinnolla vastaan. Ja jos Web 2.0:aa ei onnistuta opuksessa vieläkään määrittelemään, niin ainakin konsepti graafeineen, teorioineen ja tapausesimerkkeineen ovat arvioijien mielestä petraantuneet alkuperäisestä Web 2.0 1.0betasta.

Kuva: www.oreilly.com

USA:n Computer Science and Telecommunications Board piti äskettäin kansallisten huippujen symposiumin, jonka nimettiin ytimekkäästi "2016".

New York Timesin Steve Lohr on kirjoittanut tilaisuudesta tiede-esseen, johon on aktiivisesti linkattu ja johon matrixxkin meni eilen pikaisesti viittaamaan.

Mutta äh, skannattuani sen läpi, siinä ei ollutkaan erityisen uutta, ainakaan matrixxin ja sen kaikenkattavan arkiston näkökulmasta. Turhat hypelinkit Tämä lienevät blogosfäärin kääntöpuolia. :-)

Ehkä mielenkiintoisin raportoitu havainto 2016-seminaarista tuli Jon Kleinbergiltä, professori Cornell Universitysta. Sosiaalista verkostoanalyysia on harjoitettu vuosikymmeniä. (kts. matrixx-arvio alan suomenkilisestä perusteoksesta).

Mutta vasta oikeastaan netin myötä verkostoanalyytikot pääsevät kunnon töihin. Käyttäytymismuotoja löytyy sähköpostista, ostosuosituksia Amazonista, messuja ja postauksia yhteisösaiteilta kuten MySpace ja Facebook sekä uutisia, mielipiteitä, vedätyksiä ja kaupunkitarinoita.

Kleinberg etsii vastausta muun muassa, miksi jotkut nettiyhteisöt kukoistavat, kun taas jotkut haipuvat ja katoavat? Voidaanko niistä löytää algoritmeja selitysmalleiksi?

Sosiaalinen verkostoanalyysi on kokemassa vallankumousta. Esimerkkinä tästä Jon Kleinbergin & Lars Backstromin (Cornell University) 3D-graafi Lohrin NYT-artikkelissa (ylläolevassa kuvassa pieni osa siitä):
"A Web Site as a Living Organism".

Graafissa on on kuvattuna 3D sosiaalinen verkosto-saitti, sen uusien ja vanhojen jäsenten suhteet, ystävyydet, kasvavat ja kuolevat ryhmät. Kuten kuvasta näkyy, matrixxin 200px versio ei tee sille oikeutta, mutta jo ihan ison kuvan vuoksi kannattaa rekisteröityä NYTiin maksutta, vaikka ehkäpä kuvan tyttöineen löytää muualtakin.

Kuva: www.nytimes.com / David Constantine (lähde: Jon Kleinberg & Lars Backstrom, Cornell University)

Vielä puoli vuotta sitten keväällä 2006 meillä oli "Euroopan vanhimmat matkapuhelimet". Muistan, kuinka tv-mainokset saivat häpeämään surkuteltavaa härpätintäni. :-)

Nyt olemme kuitenkin taas matkalla ankkamaiseen auvon tilaan ja kömpineet takaisin tietoyhteiskunnan takapihalta ihan paraatipuolen kukkapenkkiin.

Elisa on teettänyt tuoreen tutkimuksen Suomesta ja 3g-puhelimista Sopranos Oyj:lla.

- Suomi oli 3G-palveluissa edelleen häntäpään valvojana. Puolessa vuodessa olemme nousseet eurooppalaisessa vertailussa sijalta viisitoista jo kahdeksanneksi", hihkuu Elisan Matti Vikkula.

Tästäkö Suomen edistyneisyys oli kiinni? Parisataa tuhatta 3g-kytkykauppa-asiakasta?

Ilmeisesti koko teleala oli alamaissa vain siksi, ettei kytkykauppaa aiemmin sallittu. Mikä oli tietysti väärin.

Kytkykauppaa pitäisikin saada jokaisen toimialan tervehdyttämiseksi. Ja ihan puhtaana eikä mitään laimennettua osalainsäädäntöä. Miksei asialle jo tehdä jotain, kun kyseessä on sentään:

- 3G-päätelaitekannan uusiutumisen myötä maamme tietoyhteiskunnan kilpailukyky on parantunut merkittävästi.

Kenellä tässä menee kehnosti innovaatioiden adaptaatiossa? Koko Euroopan mailla yhteensä, jos parillasadalla tuhannella 3g-asiakkaalla pääsee käyttömaiden kärkeen? Vai teleoperaattoreilla, jotka eivät osaa innovoida tarve- ja kohderyhmälähtöisiä palveluita ja sisältöjä.

Elisan patrioottinen eetos ilahduttaa. Tausta-aatos tosin epäilyttää.

- Nyt tarvitsemme yhä lisää sisältöpalveluiden tuottajia kansalliselle tehtävällemme, sillä 3G-palvelupakettien suosio on yllättänyt asiantuntijatkin.

Niinpä. Operaattoreiden kansallinen tehtävä ei ole tähän mennessä oikein sujunut. Mobiileja 'sisältöpalveluita' onkin tosiaan kaivattu aika pitkään.

Mutta onneksi Elisa on vihdoin haasteen kimpussa, kuten Vikkula asian muotoilee.

- Mahdollisia uusia sisältöpalveluja ovat esimerkiksi urheilu- ja viihdetapahtumat. Näen, että teleklusterin menestyksellä on suuri merkitys koko Suomen kansantaloudelle.

Että urheilu- ja viihdetapahtumia kännyyn, niin "maamme tietoyhteiskunnan kilpailukyky on parantunut merkittävästi".

Mitäpä jos kävisitte Aasiassa?

Ja kannattaisiko panostaa myös stabiiliin palveluun? Käyttökokemuksia tästä enemmänkin Elisan omistaman Saunalahden foorumilta, kuten:

"Laitoin ongelmista lomakkeen kautta tiedustelua asiakaspalveluun. Vastausviestissä ei annettu tietoja ongelman ratkaisuun vaan suositeltiin soittamaan asiakaspalveluun ja näin tein.

- Puhelin tipahtaa verkosta 3G-datayhteyden aikana ja pitää valita käsin verkko uudestaan, kun puhelin ei pääse valittuun verkkoon takaisin.
vastaus: emme voi tehdä asialle mitään.
- datayhteyden ollessa auki puhelut siirtyvät suoraan vastaajaan.
vastaus: puhelin varaa koko kaistan tällöin eikä vastaanottaa voi puheluita. emme voi tehdä asialle mitään."

Ja toinen:

"(elisan) 3G-verkon kuuluvuus on varsin suppea ja tuntuu täällä Oulussa keskittyvän keskusta-ohitustie-yliopisto/teknologiakylän alueelle."

Jep jep.

Olisikohan tästä päivän pääuutiseksi nettimaailmassa? Ainakin niille, jotka edelleen mähkivät, mitä tekisivät 100 megan kaistalla, jos sellaisen saisivat.

Microsoft on vihdoin alkanut tehdä näyttäviä ja proaktiivisia avauksia Google-mittelössä. Tuliterä Microsoft Virtual Earth 3D näyttää urbaania taajamaa jos ei nyt vielä täysin 3D:na, niin kuitenkin kovin koleasti 3D maastona (terrain), jossa voi lennellä.

Aluksi tarjoillaan viisitoista amerikkalan taajamaa: San Francisco, San Jose, Calif., Seattle, Boston, Philadelphia, Los Angeles, Las Vegas, Detroit, Phoenix, Houston, Baltimore, Atlanta, Denver, Dallas, and Fort Worth, Texas.

Ei sentään fotorealismia, mutta mainostajat voivat ostaa sinne bannereita ja paikallishaku toimii jne. Mahdollisuuksia on. Eli kaikenlaista, mitä on odoteltu ehkä enemmänkin Google Earthilta.

Ja pelittää pitäisi ihan selainlaajennuksella. Ei ehkä Firefoxilla ihan ensimmäiseksi?

Onhan tämä eri...hmm...planeetalta kuin Google Earth SketchUpin venytetyt kuutiot.

News.com on paneutunut asiaan saamansa betan muodossa ja esittelee muun muassa suppean, mutta kouriintuntuvan kuvakimaran sekä videoklippiä.

Wow-faktori on kova. Näin Mac ja silli- yms. vähemmistökonefriikkinä tämä taisi olla ensimmäinen kerta kun MS yllättää viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Siis positiivisesti. ;-)

Tapasin Googlen edustajan äskettäin ja hän lupasi, että Suomen satelliittikartat päivitetään lähiaikoina Google Earthiin. Voi olla, että kampuksella on nyt kuitenkin muuta päiviteltävää.

Näyttäisi pelittävän Windows MSIE 6/7 ja lataus täältä.

Jos joku ehtii kokeilla , niin matrixx ottaisi kernaasti vähemmistökoneen edustajan vastaan lyhyenkin kuvauksen kommenttina, pls.

Tästä lienee Elisan Arena2000-pilotti kateellinen. Siinä yritettiin mallintaa Helsinkiä vuonna kivi ja linko vrml-kuvauskielellä.

Kuva: www.news.com

Otsikko on tietysti hieman harhaanjohtava, mutta ennakointipörssit ovat nykyään sen verran kelpo työkaluja, että voi pikemminkin puhua ennakoinnista kuin skenaarioista.

Alan vanhimpia on Iowan yliopiston 1988 aloittanut Iowa Electronic Markets (IEM). Se on keskittynyt taloudellisiin ilmiöihin ja vaaleihin.

IEM on hankkinut kuuluisuutta nimenomaan presidentinvaaleilla. Se on ennakoinut Yhdysvaltain presidentit oikein 75-prosenttisesti.

Filmitähtiin ja elokuvien menestykseen keskittynyt Hollywood Stock Exchange (HSX) ennusti oikein 35 neljästäkymmenestä Oscar-voittajasta 2002.

Kirjoitin nettiälystä ja ennakointipörsseistä Helsingin Sanomien Tiede & Luontoon (060725) ja tuoreehkoon Tietokone-lehteen (06/11).

matrixx ennakoi esittelevänsä tärkeimpiä ennakointipörssejä jouluna, mutta vuodesta ei ole vielä varmuutta. ;-) Sillä välin kannattaa vilkaista New Scientistin artikkeli aiheesta.

Lehti nostaa esimerkinomaisesti esiin University of Chicagon ja Yahoo's tutkimuslabrojen ennakoiman osavaltiokohtaisen ja vuorovaikutteisen kartan kuvernöörivalinnoista 2006. Data perustuu irlantilaisen Tradesportsin vedonlyönteihin.

Tulevaisuudesta kiinnostuneille ennakointipörssit tarjoavat kiehtovan maailman, sillä jokainen voi osallistua niihin itse ja ne todella toteuttavat James Surowieckin lanseeraamaa joukkoälyä (wisdom of crowds), jonka matrixx-kirja-arvioon tästä.

Kuva: www.newscientist.com

Tuhatsanaa.net on löytänyt mielenkiintoisen selitysvaihtoehdon Googlen järjettömänoloiselle 1,65 mrd usd hinnalle YouTubesta. Alkuperäisen konspiraatioidean takana on Mark Cuban ja Blogmaverick-blogi.

Siteeraan suoraan ydinkohdan:

"Cubanin anonyymin lähteen vahvistamattoman väitteen mukaan Googlen innovatiivinen ratkaisu olisi ollut, että osa kauppahinnasta varataan suurimmille mediayhtiöille: koska elokuvayhtiöt eivät halunneet lisensoida tekijänoikeuksien alaista sisältöä, jolloin ne olisivat joutuneet tilittämään korvaukset edelleen taitelijoille, mediayhtiöt saivat sen sijaan omistusosuutta YouTubesta, jolloin ne voivat sanoa, että rahat tulivat investointivoittona, josta niiden ei tarvitsisi antaa mitään taiteilijoille. Google olisi sitoutunut ostamaan omistusosuudet aikanaan takaisin ja näin myös elokuvayhtiöiden intresseissä YouTube olisi vihollisen sijasta arvokas kumppani.
"

Kuulostaa monipolviselta ja lähteet ovat anonyymit, mutta sellaisia todentuneet konspiraatiot usein ovat.

Sain juuri valmiiksi artikkelin Ruotsin viljalti levinneestä Piratpartiet-liikkeestä ja sen taustoista.Tekijänoikeusteollisuus kulkee outoja polkuja nykyään. Oikeastaan olisi perusteltua puhua konseptiteollisuudesta, mutta tästä erikseen.

Kuva: www.youtube.com

Steampunk eli vapaasti esitettynä kyberpunkin ja viktoriaanisen ajan vaihtoehtotodellisuus on jäänyt valitettavan vähäiseksi teoksiltaan. Jotkut laskevat termin piiriin muun muassa Jules Vernen ja Georges Mélièsin, mutta täysiverisiä teoksia on käytännössä vain yksi: William Gibsonin ja Bruce Sterlingin The Difference Engine (1990).

Wired esittelee laajan kuvakimaran I-Wei Huangin tuotoksista. Hän rakentaa robotteja, jotka toimivat höyryvoimalla. Näillä olisi Charles Babbagekin varmaankin rällännyt mielellään.

Differenssikone eli mekaaninen laskukone höyryjyrän takaluukussa olisi ollut kätevä vaikka piknikillä laskettaessa aterian kaloreita. Valitettavasti Babbage ei ehtinyt nähdä konettaan valmiina, kuten ei höyryrobottejakaan.

Huolellisen tyylinsä mukaisesti Wired on myös haastatellut Huangia ja tarjoaa pari hillitöntä steampunk-robovideota, jotka löytyvät myös YouTubesta.

Kuva: www.wired.com

New Scientistin mukaan säteily on nousemassa mahdolliseksi esteeksi Mars-matkailijoille. Maan suojaavan magneettikentän ulkopuolella on ikäviä kosmisia säteitä, jotka jo rottakokeissa aiheuttivat harmia aivoille, spatiaaliselle oppimiselle ja muistille sekä ehkä syöpääkin.

Ja jos astro/kosmo/taikonautit eivät muista Mars-matkastaan mitään, niin hyöty jää vähäiseksi. Ongelmaa on ryhdytty ratkomaan ennakkoluulottomasti scifi-hengessä.

Suojakilpeä aluksessa pidetään liian painavana, mikä nostaisi liiaksi Mars-joukkoliikenteen kustannuksia. Parilla grammalla hydrogeenia saataisiin plasmakupla ympäröimään alusta.

Nyt the NASA Institute for Advanced Concepts (NIAC) on myöntänyt rahoituksen opiskelija Daniella Della-Giustinalle University of Arizonassa. Hankkeessa tutkitaan, voisiko ohikiitävään asteroidiin tarttua remora-kalan tavoin tai kaivaa montun, johon alus sijoitettaisiin ja peitettäisiin matkan ajaksi.

Pieni joukko asteroideja ohittaa kiertoradallaan sekä Marsin että Maan. Haasteita tosin vielä riittää, vaikka Della-Giustinan mukaan ne ovat ratkaistavissa.

Ylimääräinen liftari tai asteroidin muokkaaminen voisi sotkea asteroidin kiertoradan, jolloin matkustajat joutuisivat Marsin sijaan devnulliin. Aurinko voi sotkea staattisen sähkönsaannin, eikä avaruusalusta peitä ihan lapiohommina vaikka aikaa olisi. Kolmas haaste voi olla, että asteroidia ei pystytä kaivamaan sen materiaalien vuoksi.

Kuva: www.newscientist.com

Avaruusturismi alkaa olla jo niin lähellä, että monet itseänsä kunnioittavat sci-fi-friikit päässevät tiiraamaan palloamme luotain-perspektiivistä viimeistään eläkeiässä ennen Kuu-hotellien yleistymistä.

New Scientistin (NS) avarakatseisessa artikkelissa konkariastronautit jakoivat etikettiohjeita tavallisille avaruusturisteille lokakuun puolivälissä International Symposium for Personal Spaceflight-tapahtumassa Las Crucesissa, New Mexico, USA. Retki kiertoradalle vaikuttaa eroavan jonkin verran esimerkiksi pikkujouluista tai sikajuhlista.

Avaruuden käytöstapoja voi alkaa omaksua jo nyt, vaikkei mieli vielä matkaisikaan kiertoradalla. NS listaa pitkän joukon avaruuden käytöstapoja, joista esimerkkeinä

• älä katso suoraan aurinkoon
• älä pelleile nesteillä, kuten greippimehulla
• siivoa toiletti lähtiessäsi
• älä tiiraa pitkään Tellusta
• leikkaa hiuksesi ennen lähtöä

Ilmeisesti suurin osa opastuksista liittyy materian erikoiseen käyttäytymiseen painottomassa tilassa tai liialliseen kirkkauteen ihmissilmälle. Avaruusmatkailijan kannattaakin lukea koko artikkeli.

Astronauttien mukaan sikailu voi johtaa myös space rageen eli jonkinlaiseen amerikkalaiseen road rageen. Epäselväksi jää, mitä avaruusviha tarkoittaa käytännössä ja painottomassa tilassa. Odottelussa on, vaatiiko USA vapaata käsiaseen kantamisoikeutta myös avaruudessa.

NS varoittaa erillisessä artikkelissaan myös avaruusseksin uhkaavan koko tehtävän onnistumista (b2evolution ei antanut tehdä suoraa linkitystä artikkeliin). Toisaalta kun kyseessä on huviretki, niin eipä siellä mitään tehtävääkään ole.

Niinikään NS ennakoi avaruusturismissa väistämättä tapahtuvia onnettomuuksia ja avaruusjuristien lahkon syntymistä.

Opettavatpa astronautit mitä tahansa, niin varmaan avaruusturismin alkuvuodet menevät Woodstockin tai kotimaisen Seiväsmatkojen merkeissä eli enemmän tai vähemmän pilvessä.

matrixx raportoi kiertoratakohteista heti, kun matkan hinta uppoaa kuluttajakukkarolle.

Kuva: www.newscientist.com