matrixx2.01

Pitkin läntistä ja pohjoista Eurooppaa ovat vanhat sivistysvaltiot huolestuneet, josko Euroviisuja on masinoitu viime vuosina? Uusia EU-maita on saapunut äänestämään ja väitteiden mukaan ne kehtaavat vieläpä äänestävät toisiaan koplaten, kuten Pohjanmaalla sanotaan Kauko Juhantalon mukaan.

Vaikka asiantuntijat perinteisessä mediassa muuta väittävät, niin tämänvuotisia 2007 viisuja masinoitiin asiallisesti ja perusteellisesti, kuten oheinen matrixxin verkostoanalyysigraafi osoittaa (244 Kb, jpg).

Uudet EU-maat, jotka ovat maantieteellisesti blokittuneet Euroviisu-kartan keskelle, äänestävät naapureitaan ja mikäs siinä. Suotakoon se heille.

Ilman tieteellistä validiteettiakin, maakohtaisten äänestystulosten (Wikipedia) yhdistäminen Euroopan karttaan (Google Earth & Nasa) maksuttomalla Agna-verkostoanalyysisoftalla tuottaa selkeitä äänestyskytkentöjä pääteltäväksi.

Tarkkanäköinen teki tietysti samat päätelmät heti äänestysiltana 12.5.2007 Soneran suttuisista tuloslistoista tv-ruudulta, mutta meille muille Wikipedian sivistyneen tallenteen myötä matrixxin rakettitiede-yksikkö väänsi mutun, stetsonin ja reptiilikerroksen masinointikutinan vastaansanomattomaksi kaavioksi.

Koeolosuhteista ja matrixx-graafin lukuohjeita

Tieteellisessä hengessä ensin muutama sana koeolosuhteista. Aineistoon jätetiin vain 8, 10 ja 12 pisteen Euroviisu-myöntämiset maittain (filtteröidyt äänestystulokset maittain tästä csv-muodossa kotioloihin kokeiltavaksi).

Kartalle maiden nimet on pyritty sijoittamaan kunkin pääkaupungin seutuville. Graafin luettavuuden, nuolien ja tulkittavuuden vuoksi joitain maanimiä on kuitenkin jouduttu sijoittamaan dramaattisestikin väärin. matrixx pahoittelee.

Graafiin on sijoitettu sekä viisuedustajamaat (sininen pallura valkoisella taustalla) että äänestäneet maat ilman ehdokasta (ruskea pallura). Tämä äänestysmahdollisuus - ilman ehdokasta - voi vääristää äänestystuloksia sekä graafin nuolten luomaa mielikuvaa.

Lähekkäiset maat olisivat saattaneet enemmänkin äänestää naapurimaitaan, jos niillä olisi ollut ehdokas. Toisaalta näitä ehdokkaita ei olisi välttämättä äänestetty, vaikka olisivat olleet tarjolla.

Lähekkäis- ja muiden maiden äänestysmiskäyttäytyminen esitetään graafiteorian perusvälineellä eli nuolilla. Päättyvä nuolenkärki kertoo, mitä maata on äänestetty. Nuolia ei ole painotettu eli äänet 8-10-12 ovat tässä graafissa samanarvoisia ja yhtä paksuja.

Jos ei malta tiirata kahden maan välisiä yksittäisiä nuolia graafista, niin voi vilkaista mistä ilmansunnista yksittäisen maan suosikkiäänet saapuvat keskimäärin (poislukien Georgia ja Armenia, jotka sijaitsevat kartta- ja Euroviisujen osallistujarajauksessa niin oikealla, että nuolia ei voi tulla muualta kuin lännestä).

Itä-Euroopassa naapurimaat masinoivat

Masinointiepäilyjä ajatellen esimerkiksi voittajaesitys Serbia saa suosikkiäänet kuitenkin pääasiassa läntisestä ja pohjoisesta Euroopasta. Serbian naapureiden Bulgarian, Moldovan, Romanian ja Ukrainan äänet menevät sen sijaan muualle. Israelinkin äänijänne on aika maantieteellisesti suuntautunut.

Toisaalta kun katsoo Slovenian, Kroatian, Bosnia & Herzegovinan, FYR Makedonian, Montenegron ja Serbian välistä keskittymää, niin nuolet viuhuvat tiuhaan molempiin suuntiin.

Osasyynä kartan visuaaliseen tihentymään on luonnollisesti näiden maiden pieni koko ja Serbian voitto. Mutta vaikkapa Bulgaria sai lähimailtaan siinä määrin parhaita ääniä, että kyseessä ei ole ehkä vain vaikutelma taiteellisuudesta vaan myös naapurisuhteen vaalimisesta.

Ajatusta tukee keskinäinen suosituimmuus vaikkapa naapuruuksilla Valko-Venäjä-Moldova, Moldova-Romania, Romania-Unkari, Bulgaria-FYR Makedonia, FYR Makedonia-Serbia ja Serbia-Bosnia & Herzegovina sekä Unkarin äänet Serbialle, Bulgarialle ja Romanialle.

Kaikkialla ei onnistuta masinoimaan

Vaikka kyseessä on vain verkostoanalyysin kevytversio ja pelkkä graafi - muun muassa ilman alan korrelaatiolukuja - niin joitain alustavia päätelmiä voitaneen graafista tehdä. Iäkkäämmissä EU-klikeissä naapurimasinointia ei juuri harjoitettu tällä kertaa.

Esimerkiksi Pohjoismaissa (Islanti-Norja-Ruotsi-Suomi-Tanska) masinointia esiintyy lievästi, mutta ei vakuuttavasti. Hyi epäsolidaarinen Suomen kansa! Minne menitkin äänesi antamaan!

Itämeren Hansa-liitto on haudattu EU-seminaariharha. Eesti, Latvia ja Liettua integroituivat Euroviisuissa selkeästi mielummin Venäjään, Valko-Venäjään ja Ukrainaan kuin kuolevan Itämeren toiselle puolen.

Niinikään Keski-Euroopassa on tyydytty äänestämään mieluisinta kipaletta petaamatta naapurisopua. Löyhän kokonaisuuden muodostama Hollanti-Belgia-Ranska-Saksa-Itävalta-Sveitsi äänesti maittain hyvin yksilöllisesti. Niinikään Irlanti-Iso-Britannia sekä Espanja-Portugali-Andorra eivät juuri masinoineet, vaikka pientä merkkiä on syynättävissä.

Masinoinnin syistä

Verkostoanalyysilla tuotettu graafi sellaisenaan ylipäänsä näyttää vain tutkittujen tahojen välisiä suhteita. Tulkinta jää aina sekä tutkijan että vastaanottajan vastuulle erään brändätyn suomalaisheimon hengessä.

Aineistosta on kuitenkin vedettävissä joitain alustavia oletuksia ja päätelmiä esimerkiksi ilman kansallisia tutkimuksia Euroviisuissa *äänestäneiden* demografiasta tai sosioekonomisesta taustasta.

Jotta voisi validisti tulkita, niin tarvittaisiin esimerkiksi taustatietoja Euroviisu-äänestäneistä maakohtaisesti: etninen tausta, ikä, koulutustausta, asumismuoto etc.

Esimerkiksi Lordin valintaan Suomen Euroviisu-ehdokkaaksi - ja voittoon - 2006 on esitetty kaksi syytä: a) Lordista innostuneet osasivat äänestää (ja oletettavasti myös masinoida) omaa ehdokastaan kännykällä varttuneita ikäryhmiä paremmin b) Lordia masinoitiin netissä 2006 muita ehdokkaita kehittyneemmin transnationaalisesti.

Lordi-kampanja tavoitti netitse paremmin useimpien Euroviisu-äänestämaiden nuoret kuin perinteiset levy-yhtiöiden maakohtaiset kampanjat haastatteluineen ja radiosoittoineen.

Ei ole aivan sattumaa, että esimerkiksi Suomen Hanna Pakarinen levy-yhtiöineen koki kotimaisen massamedian kiinnostuksen niin suureksi, ettei ehtinyt antaa ulkomaiselle medialle haastatteluja alkuunkaan. Promoamisen puute näkynee tuloksessa.

Suomi sai tällä kertaa ainoat huippupisteensä Pohjoismaista. Tuloksista riippumatta ikäväksi sivumauksi jäi, että levy-yhtiö sai artistinsa läpi Euroviisuissa ja käyttää ehdokkuutta vain kotimaisen levymyynnin tukena.

Etniset vähemmistöt pääroolissa?

Masinoinnin ounastelijat viittaavat usein Euroviisujen muuttumisesta ulkopolitiikan liehittelyvälineeksi. Hyvä esimerkki on Viro, joka patsasmellakoista huolimatta antoi Venäjälle hieman yllättäen täydet 12 pistettä. Valko-Venäjä-Ukraina-Moldova-Georgia-Armenia-akselilta löytyy tähän käyttäytymiseen enemmänkin Euroviisu-evidenssiä.

Tähän asti loogisimman selityksen tarjoaa eri vähemmistöryhmien muutto maasta toiseen. Etniset vähemmistöt ovat ehkä sitten enemmän tai vähemmän juurtuneet uuteen kotimaahansa, mutta sosiomentaalisesti (aaargh) haluavat säilyttää siteitään omaan tai kuopattujen sukulaisten kulttuuriperimään.

Ruotsikin on tulvillaan 1970-luvulla Suomesta muuttaneita, joiden jälkikasvun jälkikasvu haikailee paluuta ja kielen oppimista. Miksi ihmeessä?

Monasti etniset maahanmuuttajaryhmät ovat Euroviisujen kaltaisissa kansainvälisissä kilpailutilanteissa aktiivisimpia osallistujia vähemmistönäkin. Tässä ei ole mitään vikaa - päinvastoin - he onnistuvat masinoimaan ideaalisen koti/alkuperämaansa puolesta.

Lisäksi tuloksiin - tai pikemminkin äänestäjiin - vaikuttaa muun muassa viisuehdokkaiden promokiertueet ennakkoon äänestäjämaissa sekä levy-yhtiöiden panostus. Masinointi näyttää kuitenkin tänä vuonna painaneen eniten.

Poliittiseksi ilmastokartaksi ei näistä tuloksista ole, mutta Euroviisu-äänestys tarjoaa aina virkeitä tulkintamahdollisuuksia osallistujamaiden omasta ja muiden maiden suhtautumisesta geopoliittiseen asemaansa.

Kuva: www.matrixx.fi

[Yhteenvetoa päivitetään edelleen lähipäivinä, kts. zachen tarkentavat tiedot kommenteissa]

Päivitys 030711 2128:
Helsingin Sanomien Nyt-liitteen sijaan masinointimainos löysi tiensä perjantain 9.3.2007 Metro-ilmaisjakelulehden takakanteen (pdf, 11,6Mb) pienin muutoksin.

-------------

Päivitys 030703 1714:

Tämän yhteenvedon ensimmäisen päivityksen jälkeen zache on julkaissut blogissaan masinointimainoksen käynnistäjä Mikko Rauhalan mainion haastattelun.

matrixx ottaa eläväisen tapahtumasarjan uutisoinnin pirteänä online-kokeiluna - miten uusia käänteitä saavan tapahtumasarjan uutisointi pitäisi hoitaa?

Toivottavasti lukijakin saa jotain tolkkua päivitetystä yhteenvedosta :-)

Suomalaisen joukkovoiman uusimman idean myötä masinointi on viimeistään nyt syytä nostaa verkkovoima-termin rinnalle nettiaktiviteettien muotona. Ainakin matrixxin blogikategorioissa.

Masinointi tarkoittaa pääasiassa netillä organisoitua ja siellä tapahtuvaa tilapäistä kansalaisaktivismia. Termi pohjautuu syksyyn 2005, jolloin osaa lainsäätäjistä ja joukkoviestimiä arvelutti kuluttajien ja etujärjestöjen aktiivinen sähköpostikampanja kansanedustajille ja www-kansalaisadressi uutta tekijänoikeuslakia vastaan.

Masinointi-termin tausta

Muun muassa kulttuuriministeri Tanja Karpelan mukaan 15.9.2005 tekijänoikeuslain vastustamisessa olisi ollut kyse "jonkinnäköisestä masinoidusta kampanjasta tietyiltä tahoilta" (Iltalehti 2005).

Mikä sinänsä on päätöntä. Mielenosoitukset, addressit ja postikorttipainostus kuuluvat Karpelan mielestä demokratiaan, mutta samat sähköiset muodot olisivat pienen aktivistieliitin masinoimia.

Lausunto muistuttaa erään Georgen faabelia, jossa kaikki demokraattisen osallistumisen muodot ovat tasa-arvoisia, mutta toiset muodot ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Yksittäisen mielenosoituksen 4.10.2005 lisäksi suuri osa syksyn 2005 aktiviteeteista organisoitiin ja myös toteutettiin internetin eri välineillä ja www-foorumeilla, kuten www.masinointi.org. Lain vastustajat turhautuivat lain hyväksymiseen ja etsivät uusia keinoja lain epäloogisuuden osoittamiseksi.

Internet-keskusteluissa ehdotettiin muun muassa tekijänoikeuslain tottelemattomuus-kampanjaa, mutta keinoiksi valikoituivat erilaiset retoriset internet-kampanjat, kuten Olen rikollinen-banneri.

Mainos-masinointi käyntiin

Uutisoinnin tuoreimmaista kotimaisesta masinoinnista aloitti Tuijan Tuhat sanaa-blogi, joka kertoi Vaalimasinointi.orgin keräävän rahaa kollektiivisesti ostettuun ja tuotettuun vaalimainokseen. Masinoinnin käynnisti masinointisoturi ja eduskuntavaaliehdokas Mikko Rauhala.

Ilmoituksen tarkoituksena olisi muistuttaa äänestäjiä siitä, ketkä kansanedustajat äänestivät Lex Karpelan puolesta ja ketkä sitä vastaan. Ilmoituksen drafti tästä (070303).

Rahaa keräytyy kuin Hillohahmolle konsanaan

Kampanjaa ja rahaa lähdettiin keräämään pääasiassa ircin ja im-kanavien keinoin. zache teki hyvää työtä stassijahdissa ja julkaisi niitä Tuijan blogin kommenteissa. Masinointivaraa keraytyi aika temmokkaasti:

--- zache-tilastot alkaa ---

070228:
20:10 - Mainoksen nettisivu julkaistaan ircissä ja juttu leviää Irc:ssä ja IM verkoissa (hajastatseja leviämisestä)
21:10 - osallistujia / summa (9 / 950e)
21:20 - osallistujia / summa (17 / 1200e)
22:38 - osallistujia / summa (50+ / 2900)

070301:
00:21 - 77 / 3293e
01:57 - summa 3466e.
02:22 - osallistujia 88
07:10 - (96 / 4438e) Tuhat Sanaa - Ensimmäinen maininta isommassa blogissa
10:40 - (131 / 5306e) Tietokonelehti - Pääsy uutismediaan
13:48 - (283 / 7815e) Rahat kasassa (-7e)
21:20 - Ilta-Sanomat soittaa ja kysyy masinointi.org:lta niiden mielipiteen Köpenhaminan tilanteesta (WTF!? : ) )

070302:
09:54 - (346 / 8638e) nykyhetki (potti on +830e)

--- zache-tilastot loppuu ---

070301:
1645 - Katri Lietsala esittelee SomeLab-blogissa runsaasti vastaavaa ulkomaista varojenkeräystä hyvine linkkeineen.

Mainos hyvän maun vastainen

070302:
1645 - Digitoday kertoo, että rahat 8000 e on kasassa, mutta mainosta ei voida julkaista hyvän maun vastaisena. Helsingin Sanomat olisi halunnut muutoksen mainoksen kohtaan "He haluavat lähettää lapsesi vankilaan jopa kahdeksi vuodeksi, koska hän haluaa jakaa musiikkikokemuksensa kavereidensa kanssa: [puolesta äänestäneet]".

[070304 1723 zachen tarkennus matrixx-uutisointiin - kts. kommentit]

Tuo "He haluavat lähettää lapsesi..." oli digitodayn, karihaakanan, tietokoneen tms uutistoimitusten saama vastaus HS:n toimituspääliköltä, kun kysyttiin miksi mainosta ei julkaistu. Sen kuulivat masinoijat samaan aikaan kuin kaikki muutkin ja se voi olla hyvinkin totta, mutta se ei ollut se syy mistä mjr mainosmyynnin kanssa keskusteli.

070302:
1922 - myös Tietokone-lehti uutisoi kelpaamattomuuden.

Tilannetta voi seurata Vaalimasinointi.orgin kampanjasivulta.

Kuva: www.vaalimasinointi.org