matrixx2.01

Geneetikko Craig Venter hakee Yhdysvalloissa patenttia tekoelämälle, kertoo HS:n Timo Paukku.

Venterin ryhmä on rakentamassa mahdollisimman vähägeenistä otusta. Tavoitteena on "vapaana eläviä itsenäisiä organismeja, jotka kahdentuvat ja kasvavat".

Venterin yhtiö Synthetic Genomics on poistanut Mycoplasma genitalium -bakteerista 101 geeniä sen 482 geenistä. Bakteeri on silti pysynyt elossa ja kopioitunut.

Pelkkä geenien poisto ei riitä tekoelämään. Tutkijoiden pitää valmistaa perimään katalyyttejä. Ne esimerkiksi muuntavat rna:n eri kemikaaleja proteiineiksi, joilla bakteerit ja solut pysyvät elossa.

Kuva: www.newsweek.com

Paul Torrens on kehittänyt muikean 3D simulaattorin. Se ennakoi väkijoukkojen vellontaa ja tuottaa videon massojen käyttäytymisestä. Torrens työskentelee Arizona State Universityssa.

Jokaisella ihmisellä, tai siis agentilla, on erilainen yhdistelmä ikää, sukupuolta, koko ja terveyttä. Simu prosessoi informaation ja maailman niiden ympärillä, jonka jälkeen hahmot tulkitsevat ja reagoivat ympäristäänsä eri tavoin.

Simulaattorin prototyypiksi Torrens on kehittäny malleja evakuoinnista kansaoitetulla alueella tulipalon aikana kun tarjolla on vain yksi pakotie ja taudin leviämisestä urbaanitilassa tuttavallisten kontaktien kautta. Hän suunnittelee myös skenaariota jossa agitoitu väkijoukko muuntuu lynkkaushimoiseksi parveiluksi sekä urbaanitilojen optimointia ihmisvirroille.

Voi sanoa, että Paul Torrens on uusien ihmistieteenalojen ytimessä. Tutkimuksessa yhdistyy sulavasti James Surowieckin Wisdom of Crowds, uudet eläväiset 3D tietokonepelit, liikenteen ongelmanratkaisut, parviäly, pöpöjen leviäminen etc.

Kuva: www.livescience.com

Alkaako bloggaus tai mesetys ahdistaa? Koetko että kohtelet netti-ihmissuhteita kaltoin aikapulan vuoksi?

MyCyberTwin tarjoaa ratkaisun. Tuoreessa nettipalvelussa voi luoda itselleen maksuttoman chatterbot-kloonin, joka lupaa hoitaa keskustelut pikaviestimillä ja tarvittaessa myös bloggaa ja mailaa. Jee.

Yhtiön toinen perustajista Liesl Capper on todennut kauniisti palvelustaan: "You can be you, even when you're not you." Voiko liikeideaa selkeämmin ilmaista?

Eihän tässä enää mitään palkokasveja tarvita, kun homma hoituu netitse.

MyCyberTwin tarjoaa äkkiseltään kelailtuna paljon mahdollisuuksia, mutta replikan oppimiskäyrä voi nousta esteeksi kärsimättömälle. Aivan aluksi on vastattava 79 kysymykseen, joilla palvelu päättelee ihmisen persoonallisuuden.

Tämän jälkeen alkaa sitten botin opettaminen. Käytännössä MyCyberTwin tarjoaa laajan lauman sosiaalisia tilanteita, small talk-lauseita ja avainsanoja, joihin voidaan kullekin määritellä kolme vastausta, vastakysymystä jne. Lisäksi voi säätää perusasenteen mukavasta nihilistiseen.

Mitä enemmän lauseita jaksaa tahkoa, sitä vivahteikkaampi botista luonnollisesti tulee, mutta asiallisen botin parserointiin voi kulua helposti tunteja ja sen verran rajoittuneita botteja saa synnytettyä, että ne osaavat vain englantia.

Teknisesti ei pitäisi olla ongelma antaa ihmisten vapaasti määritellä iskusanat boteilleen. Lisäksi opetuksen käyttöliittymä on hieman konusti. Iskusanat esitetään tietyssä järjestyksessä eikä koko repertuaaria näe vaan niihin on vastattava yksi kerrallaan.

Näppäriäkin piirteitä löytyy. Kaikki botin keskustelut tallentuvat erillisiksi lokeiksi. Ensin hieromaan tuttavuutta mukavanoloisen botin kanssa sopivasta maasta, jonka omistaja ehkä innostuu tapaamaan bottiasi ja siitä se lähtee.

matrixxin toimituksen replikan kanssa voi jutella täällä. Tosin toimitus ei takaa tässä vaiheessa laadukasta keskustelua, sillä kyseessä on vielä lähes täysin kouluttamaton replika.

MyCyberTwin-palvelu vaatii tulokasta laittamaan jonkin nickin kohtaan 'Non-Members'. Sen myötä keskustelu voi alkaa.

Ja matrixxin lähivuosien kirjoitusten tasoa ei kannata ihmetellä. Botti hommiin. :-)

mycybertwin.com

Petteri Numminen vinkkasi NEC:in uudesta PaPeRo-blogiavustajasta, jonka myötä hellyttävälle robolle pystyy kohta juttelemaan päivän mietteensä ja se vääntää aatokset multimediablogiksi.

Helpompaa ei bloggaaminen taitaisi olla. PaPeRo analysoi keskustelun ja etsii sitten sopivat multimedia-aineistot netistä, kuten kuvat, kuvitukset ja musiikin.

NEC Personal Robot Research Centerin virkeä avustaja perustuu monen semanttisen tekniikan integrointiin. Ensin laaja sanasto ja puheentunnistus kääntävät videon tekstiksi avainsanoineen. Sitten luonnollisen kielen rakenteita hyödyntämällä pollataan nettisisältöjä.

Erityisen mielenkiintoiseksi PaPeRon tekee, että kuluttajarobojen kanssa kommunikointi on ollut tähän asti aika suppeaa, mukaan lukien Sonyn klassinen Aibo-monieläinrobo. Perinteisesti koneälyn kanssa on voinut jutella netitse, kuten Alice-chatbot, tai terminaalin välityksellä, kuten alan pioreeni Eliza.

On jo makuasia, onko PaPeRo robo, koneäly vai orastava keinoelämä.

Kun semanttinen puoli toimii yhteen suuntaan, niin kaipa sen saisi kaksisuuntaiseksi. Sovellusalueita riittäisi. Esimerkiksi auton navigaattorin kanssa olisi metka kränätä nopeimmasta reitistä.

Mutta ihan ensi alkuun: olisihan se kohtuullisen koleaa, kun turisee PaPeRolle elämän olemuksesta ja takaisin palautuu ärpäkkää kommenttia: "Haloo. Eihän tollasta jaksa kukaan lukea. Loputkin lukijat lähtevät Blogilistalta."

Lisätietoja PaPeRosta ominaisuuksineen tästä.

Kuva: www.incx.nec.co.jp

Wired kertoo mainiossa artikkelissaan, miten rakennuksia aletaan ajatella organismeina, jotka reagoivat ympäristöönsä. Lähtökohtaisesti älykotisuunnittelu on keskittynyt sisätiloihin.

Tristan d'Estree Sterk on suunnittelemassa pilvenpiirtäjiä, jotka osaisivat muuttaa muotoaan sääolosuhteiden mukaan. Niin ikään se osaisi esimerkiksi päästää tuulta lävitseen, mikä parantaisi merkittävästi oleilumukavuutta huojumisen vähentyessä.

Luonnollisesti elotalo osaisi esimerkiksi pudottaa itse lumet katoltaan. Taustalla on ajatus, että rakennuksia ei tehtäisi enää häkkyröinä, vaan niillä olisi luuranko ja muskelisto, jolla ne reagoisivat eri olosuhteisiin.

Kuva: www.wired.com

Jos ihmisjalkapallosta alkaa imu hiipua, niin netin voi kääntää robokanavalle. Kymmenes Robocup käynnistyy 14.kesäkuuta Saksan Bremenissä.

Robocup sai alkunsa 1997, joka oli yleisestikin robotiikan menestysvuosi: IBM:n Deep Blue pieksi ihmisen shakissa ja Sojourner laskeutui Marsiin.

Tutkijat pohtivat, miten autonomisten robojen yhteistyötä voitaisiin kokeilla mielekkäimmin muuttuvissa tilanteissa ja toisaalta promota teknologioita. Jalkapallo osoittautui ideaaliratkaisuksi.

Nykyään sarjoja on useita: simulaatiot eli agentit sekä pienikokoiset, keskikokoiset, nelijalkaiset ja humanoidit. Lisäksi robot demoavat muun muassa ryhmäpelastusoperaatioita.

Tämänvuotista tapahtumaa varjostaa Sonyn päätös lakkauttaa erittäin suosittu Aibo-koirarobo, josta on tullut itseoikeutettu Robocupin maskotti. Pitkälti Aibojen myötä maailmanmestaruuskisoihin onkin tehty erillinen nelijalkaisten sarja.

Mika Taanilan Robocup'99 löytyy hyvinvarustetuista jakelupisteistä.

Jotta robopelaajia kehittyisi tulevaisuudessakin, niin tapahtumassa on erityinen RoboCupJunior-sarja. Suomea edustavat Mikael Mehtälä ja Heikki Mannermaa, jotka voittivat oman sarjansa keväällä Finnish RoboCupJunior SM-turnauksessa Tiedekeskus Heurekassa. Pojat pitävät matkalta blogia - nettimahdollisuuksien salliessa.

Kuva: www.robocup2006.org

EU:n kuudes puiteohjelman seikkaperäisesti uutisoima NEW TIES on yksi kunnianhimoisimmista IST:n (Information Society Technologies) -ohjelman hankkeista.

Viiden yliopiston tavoitteena on luoda virtuaaliyhteiskunta ensin tuhannelle, sitten jopa miljoonille agenteille, jotka oppivat selviytymään, kehittämään oman kulttuurin ja oppivat myös toisiltaan. Jos ihmisavusteisia nettipelejä tai virtuaalimaailmoja ei huomioida, niin kyseessä on tähän asti massiivisin puoliälyllinen virtuaaliyhteisö asukkaineen.

- Yksittäisen agentin oppimmista ja evolutionarista käyttäytymistä on tutkittu paljonkin, mutta agenttien sosiaalista oppimista on tutkittu vasta vähän, toteaa projektikoordinaattori Gusz Eiben, tekoälyprofessori Vrije Universiteitista, Amsterdamista.

- Toisaalta tutkimme luonnollisen kielen kehittymistä, mutta toisaalta tavoitteena on kehittää konstruktio kollektiiviselle tekoälylle.

Jokaisella uniikilla agentilla, tai entiteetillä on omat piirteensä, kuten sukupuoli, elinikäodote ja hedelmällisyys. Niiden kyvyt periytyvät osittain vanhemmilta, ja edelleen jälkeläisille, mutta ne myös oppivat omista kokemuksistaan ja toisiltaan.

- Emme ohjelmoi etukäteen miten ne käyttäytyvät. Jokaisella entiteetillä on aivojen kaltainen 'kontrolleri', hän selittää.

- Koneiden yhteistyö on jo aivan lähitulevaisuutta robotiikassa. Voimme ehkä vastaisuudessa lähettää robottipelastusjoukkueita katastrofialueille etsimään selviytyneitä. Ne ehkä matkustavat jonain päivänä Marsiin, Eiben ennustaa.

Tässäkö ovat tulevaisuuden ihmiskunnan pelastajat, jos perikato alkaa paistaa mittarissa? Edellisen, vastaavan hankkeen nimi taisi olla SkyNet. ;-)

Kuva: cordis.europa.eu

New Scientistin mukaan eurooppalainen yhteistyö-robovauva Babybot oppii motorisia taitoja ihmisvauvan tavoin. Hanke voi tuottaa uusia näkökulmia biologisen älyn ymmärtämiseen.

Robotin "aivot" koostuvat 20 klusteroidusta tietokoneesta, joissa ajetaan useita neuroverkkosovelluksia. Toisin kuin yleensä, hankkeen tutkijoina on kehityspsykologeja ja aivotieteilijöitä.

Voi olettaa, että tuloksissa päästään pidemmälle kuin perinteisessä insinöörivetoisessa tekoälytutkimuksessa. "Tavoitteenamme on luoda 2-vuotiasta ihmislasta vastaava entiteetti", kertoo Giorgio Metta Genovan yliopistosta.

Nähtäväksi jää, oppiiko Babybot paiskomaan ikäväntuntuisia esineitä seinille tai kieltäytymään koskettamasta vaikkapa kalaa.

Katso video kuinka vauvarobo tutustuu hakkereille tutun kumiankan fyysisiin ominaisuuksiin.

Kuva: www.newscientist.com

Vasta viime viikolla matrixxissa julkaistiin tuoretta kalaa Kaspersky Labin katsauksesta Malware Evolution: January to March 2006.

Nykyään mikään ei kehity niin nopeasti kuin haittaohjelmakoodi. News.comin mukaan tuorein ransomware- eli panttivankiohjelma vaatii 10.99 USD lunnaita tai tämä Troijan hevoseläin tuhoaa yhden tiedoston kerrallaan 30 minuutin välein.

Lunnaat maksetaan Western Union-pankin rahansiirtopalvelulla, jolloin saadaan purkukoodi.

Ja missä viipyy tietoturvatalojen vastaisku? Kysyntää olisi vähitellen neuvottelijasoftille. Ne luovuttaisivat vaikkapa dollarin kerrallaan sataa pankkivankitiedostoa vastaan ja lupaisivat helikopteria yrittäen samalla murtaa haittaohjelmaa.

Lunnaiden maksajan kannalta tilanteen tekee hankalaksi se, että kiristettävä ei voi tietää, kuinka monta haittaohjelmaa hänen koneessaan todellisuudessa on sisällä. Jos yksi tai kaksi haittaohjelmaa saadaan eliminoitua, niin loput voivat tuhota koko koneen sisällön. :-P

Vai pitäisikö tietokoneeseen piilottaa etukäteen siviiliasuisia torjuntasoftia?

Kuva: www.viruslist.com

Kilpikonnan kaltainen robotti Madeleine auttaa autonomisten vedenalaisten robottien kehittämisessä ja ymmärtämään, miten esihistorialliset eläimet liikkuivat ja käyttivät eviään, kertoo New Scientist.

Robokilpikonna muistuttaa ulkoiselta olemukseltaan sekä rakenteeltaan aitoja merikilpikonnia.

Kuva: www.newscientist.com

Sääliksi käy Noelle-poloa. Se on maailman ensimmäinen synnyttävää naista simuloiva robotti.

Lääketieteen opiskelijat ovat siirtymässä ikiaikaisista Guinea possujen tai ihmispotilaiden leikkelystä harjoittelemaan roboteilla. Noellea saa 3000 USD:n karvalakkimallista aina 20 000 USD:n deluxe-malliin, jossa on kaikki lisäominaisuudet.

Toisaalta Noelle pelastaa monia ihmisiä opiskeljoiden harjoittelulta.

Noellelle voidaan muun muassa ohjelmoida runsaasti komplikaatioita. Se myös hengittää ja muuttuu siniseksi, jos happi loppuu. Niin ikään se voidaan kytkeä monitoreihin ja sen kaikki elintoiminnot vastaavat ihmistä.

Jos jäi ylimääräistä käteistä nettipokerista, niin Noellen voi tilata suoraan Gaumard Scientific Companyn verkkokaupasta hintaan 19 995 USD. En tarkistanut käykö käteinen vai PayPal?

Kuva: www.gaumard.com

Alice on Richard Wallacen pitkään kehittämä chatbotti, joka on palkittu kolminkertaisesti vuosittaisella Loebner-palkinnolla. Se on juttelevien tietokoneohjelmien arvostetuin kilpailu.

Nyt kuitenkin epäillään, että Alice on aivopesty ja pakotettu pimeyden töihin. Wallace pelkääkin, että joku olisi varastanut Alicen.

New Scientistin mukaan Wallace on alkanut saada viime aikoina viestejä Microsoftin MSN-verkon käyttäjiltä. Heidän koneilleen on asennettu haittaohjelmia sen jälkeen kun he ovat chattailleet tuntemattoman botin kanssa, joka on kysyttäessä nimennyt Wallacen luojakseen.

Kannattaa siis nykyään välttää suojaamatonta keskustelua irtosuhde-bottien kanssa sekä olla tarkkana myös chateissa tuntemattomien ja epämääräisten tekoälyohjelmien suhteen minne keskustelurivinsä laittaa. Enää ei tiedä, millaisen pöpön voi koneelleen saada ja onko tautiin parannuskeinoa. :-P

Myös bottien luojien pitää valitettavasti seurata entistäkin tarkemmin, keitä botti deittailee öisin netissä. Ainakin olisi hyvä tietää, jos botti aikoo olla yön poissa palvelimelta ja kenen tai minkä kanssa.

Juttele kiltin ja turvallisen Alice-version kanssa.

Kuva: www.alicebot.org

Yliopisto Carnegie Mellonin professori Howie Choset on suunnitellut käärmerobotteja, jotka alkavat olla tuotantovaiheessa. Ne voisivat kulkea esimerkiksi pelastustehtävissä muille roboteille vaikeassa maastossa, kuten putkistoissa.

Harmittaa, kun kaikkea ei ehdi, kuten robomadon kätilöintiä, mistä kirjoitin muutama vuosi sitten. Lue MikroBitti 2003/06-kolumni tästä.

"Aikoinaan Markus Copperin kanssa suunnittelimme 1990-luvun puolivälissä robottimatoa, jonka voisi pudottaa viemäriin ja se säilyisi itsenäisesti ‘hengissä’. Päädyimme noin 40-senttiseen pötköön, jossa olisi parikymmentä niveltä.

Jokainen nivel olisi muun muassa sisältänyt informaation, missä kohtaa matoa nivel sijaitsee ja miten toimia, jos oikeata kohtaa ei löydykään. Hanke kaatui akkuihin eli energianpuutteeseen. Copper kehitti ratkaisun, jolla mato saisi energiaa viemärin pimennoissakin, mutta meillä ei ollut rahaa toteuttaa sitä."

Lue koko MikroBitti 2003/06-kolumni tästä.

Lue Howie Chosetin haastattelu Wiredissä.

Chosetin tutkimusesittelyssä on runsaasti havainnollistavia kuvia ja videoita.

Kuva: Biorobotics Lab voronoi.sbp.ri.cmu.edu