matrixx2.01

Kyborgin käsikirja on Teknillisen korkeakoulun dosentti Mika Ala-Korpelan, mediatutkija, tohtori Sam Inkisen ja DI Teemu Sunan laatima lukupaketti.

Tiedotteesta:

Havainnollisesti kuvitettu tietokirja johdattaa lukijansa muun muassa robottien, kyborgien, kloonauksen, eläkepommin, digitaalisen luonnon ja orgasmitohtorin jäljille. Kyborgin käsikirja käsittelee laaja-alaisesti ja monitieteisesti ihmisen ja koneen välistä suhdetta sekä eri puolilla planeettaa havaittavaa tieteellis-teknistä kehitystä.

Teos porautuu muun muassa systeemibiologian, geeniteknologian, keinoelimien, implanttien ja robotiikan problematiikkaan sekä esittelee kriittisesti tieteiskirjallisuuden ja taiteen visioita teknologisesta huomisesta.

Vaikuttaa olevan lähes kaikki yksissä kansissa. Kunnianhimoista. matrixx palaa asiaan.

Kyborgin käsikirja. Havaintoja informaatiosta, ihmisestä ja koneesta, elämästä ja älykkyydestä. Finn Lectura, 301 sivua. 35 euroa.

Microsoft ja Mitsubishi ovat kehittämässä ketterää 2-puolista kosketusnäyttöä, kertoo MIT Technology Review. Työnimellä LucidTouch kulkeva proto on itse asiassa kätevämpi kuin miltä se kuulostaa.

Käsikoneiden yksi iso ongelma on, kuinka pitää laitteesta kiinni ja räplätä kosketusnäyttöä. Peukalot ovat käyttöliittymän puolella ja sormet laitteen alapuolella.

LucidTouchissa sormet työskentelevät tehokkaasti toisella puolella ja näkymä hoituu puoliläpinäkyvällä näytöllä. Tarkkaan ottaen näytöstä ei näy läpi, vaan alapuolella kamera kuvaa sormia, jotka näytetään etupuolella luoden illuusion läpinäkyvyydestä. Kuvan perusteella touhu vaikuttaa varsin kätevältä.

LucidTouch voi johtaa myös käyttöliittymäinnovaatioihin. Testijoukkue tuntui mieluiten kirjoittavan virtuaalinäppäimistöllä etupuolella, kun taas alapuoli miellettiin helpommin objektien siirtelyyn ja esimerkiksi navigointiin kartalla.

Kuva: www.technologyreview.com

Kuluttajilla on lähivuosina mietittävää itse televisio-laitetta katsottaessa. Kannattaisiko sitä uusia HDTV:ksi ja heittää nykyiset dtv-boksit mjonkkaan? Vai hypätä suoraan teknologiaan, jota ei tosin saa edes hyllyltä eikä sitä lähetetä vielä televisiosta?

Suomen lankaliittymien aikainen digi-tv-tekniikka korvautuu ennemmin tai myöhemmin HTDV-tekniikalla, jota jollakin suomalaisellakin maksukanavalla saa jo näkyviin sopivalla televisiolla.

Tuoreimmassa visuaalisessa pyhiinvaelluskohteessa SIGGRAPH esitellään HDR:n (High-Dynamic Range) haasteita ja edistystä.

Esimerkiksi Plaza.fin mainio artikkeli kuvineen vuodelta 2006 esittelee HDR:n perusidean: realistiseen renderöintiin tarvitaan arvoja sekä mustan että valkoisen eli näköalueen ulkopuolelta.

MIT Technology Review kuitenkin kertoo, että töllövalmistajat, kuten Phillips ja Samsung, ovat jo alkaneet esitellä prototyyppejä messuilla ja HDR etenee tutkimuslaitoksissa.

Karkeata mielikuvaa HDR:n tasosta saa vaikkapa flickrin HDR-ryhmän kuvista.

HDR antaa muikeaa esimakua tulevaisuudesta. Jos uutta teknologiaa kehitetään liian hitaasti, niin se yksinkertaisesti ehkä vain hypätään yli. Tämä kuitenkin tuottaa kovasti riskejä perinteiselle materiaan pohjautuville markkinoille.

Jotta uusi härpätin saataisiin myytyä, se tietty tarvitsee jaeltavaa sisältöä, jota aletaan jakaa, kun etc.

Televisiosta saattaa kehittyä viimeiden dino ja rajalinja kookkaiden materiaalisten sisältölaitteiden muuttumisesta enemmän tai vähemmän virtuaaliseksi. Mikä on jo pitkälti kohdannut muun muassa miksauspöytiä, syntetisaattoreita, ääni- ja videosoittimia, niiden editointilaitteita etc.

Kun moderni suomalainen digi-tv-päivä lopullisesti alkaa 1.9.2007, olisi mukava nähdä paneelikeskustelu - luonnollisesti televisiossa - millainen tiekartta Suomella on television suhteen tästä eteenpäin.

Kuva: www.flickr.com / r.vangeenhuizen

Hyllypuhujat ei kaupun hyllyillä roikkuvat läpyskät ovat niin 1.0:aa. Mid Sweden Universityssa on kehitetty vuorovaikutteinen paperi-ilmoitustaulu, joka säteilee puhuttua ääntä vastauksena käyttäjän kosketukseen.

Prototyyppi käyttää johtavaa mustetta, joka on herkkä paineelle tai puristukselle, ja tulostettuja kaiuttimia. Digitaalisen paperin kerros on upotettu elektroniikkaan.

Tutkimusryhmää vetää tohtori Mikael Gulliksson. Hänen mukaansa keksintöä voisivat käyttää ensi alkuun mainostajat, ja tulevaisuudessa normaaliin tuotepaketointiin.

Pilottinäytöt ovat tyyriitä, mutta tutkijat luonnollisesti etsivät tapoja laskea kustannuksia varoittelevien paperipakkausten yleistämiseksi.

- Kun esimerkiksi saavut ilmoitustaululle ja laitat kätesi postikortille, jossa on kuva rannasta, niin kuulet lyhyen kuvauksen paikasta, ideoi Gulliksson. - Yksi mielenkiintoinen idea olisi käyttää tekniikkaa savukeaskeissa.

Ei ole ruotsalaisinsinöörejä rasitettu konseptointikyvyillä. Mutta innovaation tarpeellisuuden ja lopullisten käyttötarkoitusten keksiminen onkin käyttäjien tehtävä.

Savukeaskin sijaan tekniikkaa voisi käyttää jouluviinojen lahjapaketeissa, hampurilaisravintoloiden tiskinalusissa, pakastepizzojen ja namien kääreenä. Ehkäpä kolaakin voisi myydä heristävissä pahvitölkeissä nuorisolle :-P

Eipä silti, käyttöalueet olisivat moninaiset. Partneri antaa erityisohjeita jääkaapinoven kauppalistassa, karhukirjeet saavat uuden ulottuvuuden ja sopimuksista pitää kuunnella pienellä lausuttu puhe tarkkaan.

Toisaalta, matkan jälkeen kotona odottaa aika postikakofonia heti sisään saapuessa ja käyntikortteja kannattaa kieltäyttyä vastaanottamasta.

Kuva: www.bbc.co.uk

New Scientist kertoo, että tulevaisuudessa outoja planeettoja saattaa tutkia ihmisen kehittämä älypöly (smart dust). Useat tutkimusryhmät ovat kehittämässä piskuisia langattomia sensoreita, jotka liikkuisivat ja kommunikoisivat etevästi ryhmänä.

University of Glasgowin tutkija John Barker on tehnyt tutkimuksen 30 000 älyhipusta Marsin tuulissa. Pehmeästä karkeaan olomuotoon vaihtuvat hiukkaset liikkuivat kohtuullisesti ennakoitua kurssia simulaatiossa.

Hävikkiä oli jonkin verran, mutta se on yksi älypöyn kantavista ideoista. Hiukkaset voidaan korvata toisilla, eikä kokonaisuus muutoinkaan kärsi, eläinlaumojen tavoin.

Barker korostaa, että hänen tutkimuksensa on täysin spekulatiivista tässä vaiheessa, mutta siitä huolimatta tulevaisuuden ammatteihin voinee laskea älypöllyttäjän.

Kuva: userwww . sfsu . edu

Kun kansalaisjournalismi ja bloggaus alkavat jo haukata perinteisen median mainostuloja ja lukijoita, niin sen on keksittävä uusia kilpailuetuja.

Yksi näistä on etäraportointi kriisialueilta ja katastrofeista. Näyttelyssä Las Vegasissa esiteltiin tuoreita härpättimiä lähetettäväksi erikoisiin tilanteisiin etäohjauksella.

Aiemmin kauko-ohjattavat mönkijät ja helikopterit ovat olleet lähinnä Hollywoodin käytössä. Näihin ei bloggaajilla ole vielä varaa.

Toisaalta, kansalaistasolla on jo pitkään osattu rakentaa kilpailijoita esimerkiksi Robowarsiin. Välitetäänkö ensimmäinen täydellinen etäreportaashi perinteisen vai ruohonjuurimedian toimesta?

Vielä kun kuvaa ja ääntä saisi saisi 360-asteisena kotiin, jonka seinät, lattia ja katto näyttäisivät tallennetun ympäristön, niin tv-uutisoinnista voisi maksaakin.

Sama koskee elokuvia. On vain ajan kysymys, koska kotiin saa ostaa materiaalit mediahuoneelle, jonka joka pinta täyttyy videolähetyksestä.

Kuva: www.techrepublic.com

MIT:n Technology Review kertoo mahdollisesta ratkaisusta ongelmaan, joka närppii muitakin kuin tietokoneensa kehnosti ylikellottaneita.

Professori Josep Torrellas kehittää University of Illinoisissa Phoenixin nimellä kulkevaa elektronista komponenttia, jota voidaan ohjelmoida ja sitä kautta kontrolloida sekä optimoida varsinaista prosessoria ja mikrosiruja perus-pc:ssa ja netissä.

Kun tai jos prosessori menee tilttiin tai ei käyttäydy hanakasti, niin Phoenix-softan preparoinnin myötä prosessori palaa tarmosti toimeensa unohtaen haahuilut ja valjastuu takaisin ihmisomistajansa alaiseksi.

Idea on teoriassa mainio. Kenen tahansa emolevy voi nimittäin häiriköidä tietämättään tai osoittautua jo valmistusvaiheen jälkeen valuvialliseksi.

MIT:n artikkelissa yksi kohta kuitenkin epäröidyttää. Keskeneräiset tietokoneohjelmat ja -pelit ovat valitettavaa arkea ja niihin julkaistaan julkistuksen jälkeen patcheja eli korjaustiedostoja.

Jos laitevalmistajat ottavat perustuotantoon tämän Phoenixin tai vastaavan, ja saavat sen myytyä kuluttajille, niin sitten on edessä eri ongelma. Kehityssuunta voi johtaa siihen, että valmistajat alkavat julkaista - ohjelmistojen tapaan - keskeneräisiä prosessoreja, joita sitten päivitetään softalla.

Niinikään näkymä siitä, että valmistaja päivittää netitse valmistusviallista prosessoriaan kuluttajan kotioloissa, ei imponoi. Mieleen juolahtaa DC Comicsin klassinen 12-osainen sarjakuva The Hacker Files.

Kuva: www.technologyreview.com

Autoblogit ovat innokkaasti uutisoineet lentävän auton prototyyppiä, taas kerran, kuten Worldcarfans.com. Idea kuuluu tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien vakiokuvastoon siinä missä ihmisen syväjäädytys, tietoinen koneäly, Marsin asuttaminen ja Maa-planeetta ilman sotia.

PAL-V (Personal Air And Land Vehicle) ei lentele vielä konseptikuvia kauniimmin, mutta eurooppalainen Dutch Aerospace Laboratory (NLR) palkkaa jo autonkoostajia.

Yhtiö lupaa infrastruktuurin puutteesta kärsiville maille harppausta turvalliseen ja nopeaan yksityisliikenteeseen, myös taajamissa. Perusvisio on kuitenkin matrixxin mielestä aina ontunut siinä, että poistuvatko liikenneruuhkat nostamalla ne ilmaan?

Jotain yleiskäsitystä moottori-ilmaruuhkan arjesta saa vaikka Luc Bessonin elokuvasta The Fifth Element (1997).

PAL-V:n tekninen kuvaus on sinänsä vakuuttavaa, mutta odotetaan nyt kuitenkin, että iltapäivälehtien autotoimittajat pääsevät testaamaan ja mahdollisesti tipahtavat maan kamaralle.

Edellinen iso autotoimittajan paljastus taisi olla, kun ruotsalaistoimittaja sai Mersun munanmallisen kauppakassin kierimään testissään. Mersu veti kupin piirustuspöydälle.

Ajantasaisen designinsä ohella PAL-V lentelee maksimissaan 4 000 jalan eli noin 1,5 kilometrin korkeudessa. Siltä vältetään useimmat siviili-ilmailun turhat kiemurat ja luvat. Mitkä tosin saattaisivat olla hyödyllisiä taitoja.

PAL-V:n luvataan olevan monipuolisesti ympäristöystävällinen polttoainevalikoimiltaan ja sekä kiitää että lentää 200 kilometrin tuntinopeudella.

Kuva: www.pal-v.com

Tietokone-lehti uutisoi ansiokkaasti egergiasyöppöjen kännyjen uusista ratkaisuista.

Lehden mukaan "Texas Instruments tuo markkinoille alan pienimpään tulojännitteeseen liittyvät DC/DC-konvertterit. Aina 0,3 voltin jännitteellä toimiva muunnin mahdollistaa yksikennoisen aurinko- tai polttokennon hyödyntämisen energialähteenä."

Saint Louisin yliopiston tutkivat ovat taasen esitelleet matkapuhelimiin ja muihin elektroniikkalaitteisiin sopivan polttokennon, joka toimii sokeriliuoksella. Sokeriakku toimisi tutkijoiden mukaan nelisen kertaa pitempään kuin nykyiset litiumioniakut.

Tutkijoiden mukaan lisätestien sujuessa sokeriliuoskenno voisi olla arkikäytössä 3-5 vuodessa.

Kuva: www.ti.com

Antti Ellonen vinkkasi Fringistä, joka on uusi ketterä israelilainen kasvuyritys ja maksuton puhelusofta. Sen avulla voi soitella ja lähettää pikaviestejä lähes maksutta 3G- ja Wi-Fi-kännyköiden välillä.

Järjestelmän kehutaan toimivan saumattomasti GPRS-, 3G- and Wi-Fi-verkkojen päällä, mutta se ohittaa perinteiset kännypuhelu- ja smässipalvelut ja näin jää kohtuullisen edulliseksi.

Lisäksi yhteyttä saa muun muassa Skypeen, MSN Messengeriin tai Google Talkiin. Tässä on teleoperaattoreilla miettimistä.

Tällä hetkellä Fring toimii vasta Nokian kännyillä.

Päivitetty 070308 1730:

Käytännön käyttökokemuksia Fringista Tietokone-lehden toimituksen blogista.

Kuva: www.fring.com

Tutkija Yoichiro Kawaguchi on kehitellyt aidon 3D näytön University of Tokyossa, kertoo Pink Tentacle. Gemotioniksi ristitty näyttö elää videon tai pelin mukana tuottaen uudentyyppisen syvyysulottuvuuden.

Gemotionin näyttö työntyy tai vetäytyy käyttämällä 72 ilmasylinteriä, joiden päällä on joustava 39 x 24 tuuman ruutu.

Videoprojektio prosessoidaan kuvadataksi, joka kertoo sylintereille kuinka käyttäytyä. Erityisesti pelit saisivat uuden ulottuvuuden sanan varsinaisessa merkityksessä.

Kuva: www.pinktentacle.com

News.com esittelee pedanttiin tapaansa kahdeksan otoksen kuvagallerian taustoineen kulutuselektroniikkaromusta tuotettua käyttötaidetta.

Tällä kertaa saldo ei valitettavasti ole erityisen kummoinen. Myönnän auliisti, että kooste pikemminkin lähinnä täyttää matrixxin perjantain kuvagalleria-konseptia, kun viikon varrella ei tullut oikein muuta vastaan kuin Windowsin Vista-informercialeita.

Toisaalta outoa sinänsä. USA:n länsi-rannikon romutaiteilijoilla näyttää olevan ilmeinen luomisvaje, vaikka alueella sentään vaikuttaa Mark Paulinen kaltaisia virikkeellisiä guruja.

Kuva: news.com

World Economic Forum (WEF) julkisti perinteisesti 47 teknologiapioneeria. Teemoina olivat biotekniikka/terveys, informaatioteknologia sekä energia.

Tämänkertaista saalista voi pitää jopa lievästi kehnona aiempiin verrattuna. Joukossa on aika paljon kertaalleen keksittyä langatonta ja mobiilia nettiä. Kuvaavaa on, että listalle olivat päässeet Mozilla ja Technorati, mikä sinänsä on positiivista.

Niinikään itse tapahtumassa keskusteltiin muun muassa Web 2.0:sta. Onkohan aika ohittamassa WEF:in vai maailman johtavat yritysjohtajat? Ehkäpä tapahtumaa pitäisi päivittää WEF 2.0:ksi. 8-P

matrixx uutisoi taannoin fabbauksen eli 3D-esineiden tulostelun kasvavasta suosiosta. New Scientist kertoo, että nyt markkinoille on tullut ensimmäinen kotiluottokortin sietävä härpätin.

Perinteisesti rapid proto-materiaalitulostimien hinta on liikkunut 0,02 - 1,5 miljoonan usd tienoilla. Nyt uuden itsekoottavan Fab@Home-mallin hinta on saatu puristettua noin 2400 usd.

Laitteen kehittäjä Hod Lipson Cornell Universitysta uskoo, että kyseessä on samantyyppinen vallankumous kuin aikoinaan *kookkaan* yksiön kokoiset Whirlwind-keskusyksiköt muuttuivat vähitellen pöytäkoneiksi ja kömpivät koteihin.

Laite on mikroaaltouunin kokoinen ja sitä ohjataan pc:lta.

Mitä Fab@Homella voi sitten tulostaa? Mitä vaan, mistä sattuu olemaan 3D malli ja niitä taas saa muun muassa netistä.

Materiaalina voi käyttää useampaakin kuin yhtä kerrallaan, muun muassa muovia, silikonia tai vaikkapa suklaata ja jäätä. Onhan tämä oiva lahja esimerkiksi miniatyyrifiguurien harrastajalle. Ei ihme, jos Warhammer 40k-hahmojen myynti romahtaa lähiaikoina.

Ihmisillä ei ehkä vielä ole tarvetta tulostella esineitä kotonaan. Kyllähän ilman paperitulostimiakin pärjättiin aika pitkään.

Mutta kaupalliset ja käytettävyydeltään laadukkaat 3D-itemit netistä kotiin suoraan omalta tulostimelta kuulostaa kyllä luontevalta kehityssuunnalta.

Fabbauksesta lisää esimerkiksi tästä.

Kuva: www.newscientist.com

24-teknojännärin viides tuotantokausi ja agentti sekä henkipatto Jack Bauerin piinavuorokausi pyörähtää käyntiin sunnuntaina 7.1. Suomessa.

Koska matrixxilla on uutta lukijakuntaa, niin tässä linkki matrixxin kesäkuun 2006 arvioon viidennestä tuotantokaudesta. *Ei sisällä spoilereita*. Ne ovat pätemiskeino alamittaisille kriitikoille, joilla on tarvetta korostaa itseään, kun arviointi ei suju.

Tiiviisti koko tuotantokauden matrixx-binääriarvio: 00111

matrixx-arviointiperusteiden selitys tästä.

Yleisluonnehdintana tämä tuotantokausi on yksi parhaista, vaikka keskivaiheilla - kuten muissakin kausissa - jahdataan vähän turhaan samoja elementtejä jaksosta toiseen. Toisaalta joka kaudella on kannattajansa. :-P

Kuudes tuotantokausi alkaa USA:ssa 14. ja 15.1.2007 peräti yhteensä 4-tuntisella sessiolla. Kärsimättömät voivat vilkuilla sekalaista ennakkosälää tästä. *Sisältää spoilereita niille katsojille, jotka työstävät vasta 5. kautta*.

4-tuntinen avaussessio viittaa sarjan 'reaaliaikaisuuden' ja intensiteetin dramaturgiseen ongelmaan, johon ollaan vähitellen havahtumassa.

Tunti viikossa pitää tiiviistä tarinasta uudet katsojat tiukasti loitolla. Sarjan seuraajille se on taas liian veltto tahti. Ehkä tällä halutaan koukuttaa niin uusia kuin aiempia katsojia.

Parhaimmillaan 24 onkin katsottuna koko kausi tuubiin esm. dvd:lta, mutta ansaintamalli on nahkea tv-yhtiöille, vaikka esimerkikis MTV onkin ilahduttavasti lähettänyt joitain kausia putkeen.

Voi olla, että 24:lläkin on edessään Lostin tai Paon kaltaiset väliyhteenvedot kesken kautta. Konsepti on ihan toimiva, myös reality-sarjoissa.

Kuva: www.fox.com